EYP Finland

Nuorisojärjestö

EYP Finland kannustaa nuoria ymmärtämään yhteiskunnan rakenteita ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa niihin. Euroopan parlamentin työskentelyä simuloivissa istunnoissa tarvitaan kykyä argumentoida ja kunnioittaa vastapuolta.

”Aktiivinen eurooppalainen kansalaisuus tarkoittaa minulle halua olla ajan tasalla ympäröivän yhteiskunnan tapahtumista ja ymmärrystä omista mahdollisuuksistani vaikuttaa sen toimintaan”, pohtii syksyllä EYP Finlandin pääsihteerinä aloittanut valtiotieteiden maisteri Maiju Tuomainen.

”Mitä tapahtui Google-hauille Brexitin jälkeen?”, kysyy EYP-aktiivi Tuulia Karvinen muodostaessaan omaa määritelmäänsä aktiivisesta eurooppalaisesta kansalaisuudesta.

Hänelle käsite kiteytyy siihen, ettei Brexitin kaltaisia päätöksiä tehtäisi perustuen väärään tietoon tai vihaan niin kutsuttuja kurkkudirektiivejä kohtaan. Aktiivista eurooppalaista kansalaisuutta sekä demokraattista keskustelua ja päätöksentekoa ajava Euroopan nuorten parlamentti, EYP, on Tuomaiselle, Karviselle ja hotelli- ja ravintolajohtamista opiskelevalle yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juuli Saloselle paitsi harrastus myös tapa käsittää maailmaa.

EYP Finland on itsenäinen yhdistys, joka tekee yhteistyötä kansainvälisen EYP-verkoston kanssa. Yhdistyksen ydinaktiviteetteja ovat Euroopan parlamentin toimintaa simuloivat istunnot, joissa käsitellään monipuolisesti Eurooppaa koskevia aiheita. Kansainvälistä oikeutta Tallinnan yliopistossa opiskeleva Karvinen on ollut järjestämässä Jenny ja Antti Wihurin rahaston tukemaa Lahdessa järjestettyä kansallista istuntoa vuonna 2016.
Karvinen on juuri palannut edellisenä päivänä Sveitsistä kansainvälisen EYP-verkoston istunnosta, jossa hän on keskustellut muun muassa kansainvälisistä vapaakauppasopimuksista toimiessaan komitean puheenjohtajana.

Yhdistyksen istunnot noudattavat aina tiettyä kaavaa. Nuoret jaetaan komiteoihin, joissa ryhmäydytään, eli tutustutaan ja kasvatetaan ryhmähenkeä, ennen varsinaista komiteatyöskentelyä. Komiteatyössä käsitellään jotakin ennalta valittua aihetta – esimerkiksi tasa-arvoa, ilmastonmuutosta, ihmisoikeuksia tai kansainvälistä kauppaa – ja etsitään keskustelun kautta päätöslauselmaa. Istunnot päättävissä yleiskokouksissa muut komiteat saavat kysyä ja haastaa esiteltyjä päätöslauselmia. Osallistujille ei anneta etukäteen mielipiteitä tai katsantokantoja, joita heidän tulisi puolustaa komiteoissa, vaan tarkoitus on saada aikaan ihka oikeaa keskustelua.

”Yritämme saada keskustelua myös ääripäiden välille”, Tuomainen painottaa.

Toimintaan ovat tervetulleita kaikki nuoret poliittiseen suuntaukseen katsomatta. Tärkeintä on kyky ja halu argumentoida uskottavasti.

”Keskustelemme asioista asioina ja kohtaamme ihmiset ihmisinä”, Salonen muistuttaa.

”Jos lähtee jonkin puolueen nuorisojärjestöön mukaan, toiminta on puoluelinjan mukaista. Me olemme puolueeton järjestö, jolla on ainoastaan koulutukselliset tavoitteet”, Karvinen tarkentaa.

Oikeistopopulismi ja nuorison paha olo vaikuttavat välillisesti myös EYP:n toimintaan esimerkiksi asenteiden ja käsiteltävien asioiden kaut- ta. Tuomainen tunnistaa nuorten pahoinvoinnin erityisesti kotiseuduillaan Pohjois-Savossa.

”Arki pääkaupunkiseudulla on itselleni kuplassa elämistä. Sen ulkopuolella nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen näkyy selkeämmin esimerkiksi suuremman nuorisotyöttömyyden ja vähempien harrastusmahdollisuuksien vuoksi. Stora Enson paperitehtaat, joiden ympärille kotikaupunkini aiemmin rakentui, ovat vähentäneet toimintaansa Varkaudessa ja työttömyysprosentti on ollut 20 % paikkeilla. Käyn siellä mielenkiintoisia keskusteluita ihmisten kanssa. Oikeistopopulisimi ei synny tyhjästä, vaan on reaktio johonkin.”

EYP Finlandin toimintaan tällä hetkellä osallistuvista nuorista suurin osa on lukiolaisia, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kohderyhmän 16–22-vuotiaista moni on elämäntilanteessa, jossa kaikki ovet ovat vielä auki. Salonen kertoo, että moni nuori on roh- kaistunut hakemaan ulkomaille opiskelemaan tai kiinnostunut jostakin tietystä alasta syvemmin EYP-toiminnan myötä. EYP Finlandin tulevaisuuden haasteet liittyvät kuitenkin ensisijaisesti siihen, miten yhdistys saa monipuolistettua toimintaan osallistuvaa nuorisoa. Lukiolaisten lisäksi toimintaan halutaan mukaan lisää ammattiin opiskelijoita. Kansainvälisyys on saavutettavampi asia lukiolaisille esimerkiksi vaihto-opiskelun myötä, ja yhteiskunnalliset asiat tulevat tutuksi yhteiskuntaopin tunneilla. Salonen, Tuomainen ja Karvinen ovat yhtä mieltä siitä, että mahdollisuus kansainvälisyyteen ja vaikuttamisen tunteeseen ei tulisi olla minkään ryhmän yksinoikeus.

Kuvat: Jaakko Kahilaniemi

MIKÄ?

Euroopan nuorten parlamentti, EYP, on Ranskasta lähtöisin olevaa nuorisotoimintaa, joka on nykyään levittäytynyt 40 maahan. EYP Finland ja sen viisi paikallisjärjestöä järjestävät Euroopan parlamentin toimintaa simuloivia alueellisia ja kansallisia istuntoja ympäri Suomea. Suomessa toiminta on suunnattu pääasiassa 16-22-vuotiaille nuorille ja jäseniä on noin 1 500.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on tukenut vuonna 2016 järjestettyä Lahden kansallista istuntoa 5 000 eurolla. EYP Finland sai lisäksi vuoden 2016 apurahahaussa 5 000 euroa vuoden 2017 Tampereen kansallisen istunnon järjestämiseen.

<h3>← Back to Grant Stories</h3>