Uusi huippututkimusyksikkö selvittää immuunijärjestelmän paikallista säätelyä

Wihurin tutkimuslaitos on mukana uudessa huippututkimusyksikössä, joka tutkii, miten imusuonten pintaa verhoavat endoteelisolut ohjaavat paikallisia immuunivasteita. Tutkimus voi avata uusia täsmähoitomahdollisuuksia esimerkiksi syöpään ja autoimmuunisairauksiin.

Vuonna 2026 työnsä käynnistää uusi imusuonivälitteisen immuunisäätelyn huippuyksikkö (IMMENs), jossa on mukana Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijoita. IMMENs tutkii, miten imusuonten pintaa verhoavat endoteelisolut ohjaavat paikallisia immuunivasteita. Suomen Akatemia valitsi sen yhdeksi tutkimuksen huippuyksiköksi ohjelmakaudelle 2026–2033.

Huippuyksikön johtajana toimii Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja, professori Taija Mäkinen. Huippuyksikköön kuuluu myös Kari Vaahtomeren tutkimusryhmä Wihurin tutkimuslaitokselta sekä tutkimusryhmiä Åbo Akademista.

IMMENs tutkii, miten imusuonten endoteelisolut ja tulehdussolut viestivät keskenään immuunivasteiden ohjaamiseksi, ja kehittää uusia menetelmiä ja työkaluja näiden vuorovaikutusten tutkimiseen.

Immuunijärjestelmämme suojaa meitä infektioilta ja sairauksilta, ja immunoterapioiden kehitys on mahdollistanut merkittäviä edistysaskelia etenkin syövän hoidossa. Häiriintyneet immuunivasteet voivat kuitenkin johtaa krooniseen tulehdukseen tai autoimmuunisairauksiin. Tulehduksella on keskeinen rooli myös monissa yleisissä sairauksissa, kuten sydän- ja verisuonitaudeissa, hermosoluja rappeuttavissa sairauksissa ja syövässä, ja se vaikuttaa niiden etenemiseen ja vaikeusasteeseen.

Vaikka immuunijärjestelmän koko kehon tasolla tapahtuva säätely tunnetaan yhä paremmin, paikallisten tulehdusalueiden mekanismeja ei vielä ymmärretä riittävästi. Tunnistamalla molekyylitason mekanismeja, joihin voidaan kohdentaa tarkkaa immuunivasteiden säätelyä, IMMENs voi tulevaisuudessa mahdollistaa aiempaa tehokkaampien täsmähoitojen kehittämisen.

Huippuyksiköt ovat alansa kansainvälistä kärkeä

Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan ohjelmakaudelle 2026–2033 valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 13 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.

Huippuyksikköohjelman tavoitteena on nostaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua, uudistaa tiedettä ja edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksen huippuyksiköiksi valittavat tutkimusyksiköt ovat uudistumiskykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. Lisäksi huippuyksiköiden tutkimusyhteisöt ovat saavuttamassa oman alansa kansainvälisen parhaimmiston tai kuuluvat jo siihen.

Wihurin tutkimuslaitos on Jenny ja Antti Wihurin rahaston perustama ja ylläpitämä tutkimuslaitos, joka on keskittynyt sydän- ja verisuonitutkimukseen. Kansainvälisesti merkittäviä tuloksia saavuttanut tutkimuslaitos toimii Biomedicum Helsinki -tutkimuskeskuksessa Meilahdessa. Imu- ja verisuonitutkimukseen keskittyvään vaskulaaribiologiaan erikoistunut professori Taija Mäkinen on toiminut tutkimuslaitoksen johtajana vuodesta 2024 alkaen.