Historia
Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen vaimonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan säätiön vuonna 1942 edistääkseen ”henkistä ja taloudellista suomalaista viljelyä”. Yli 80-vuotisen historiansa aikana rahasto on jakanut noin 460 miljoonaa euroa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytysten rakentamiseksi.
Yrittäjäpariskunnan
tarina
Antti Wihuri syntyi lokakuun 9. päivänä 1883 Kustavin saaristopitäjässä. Hän lähti ensimmäisen kerran merille laivapoikana vain 12-vuotiaana kuuden markan kuukausipalkalla. Seuraavien 15 vuoden aikana hän koki merielämän eri työvaiheet ja suoritti merikapteenin tutkinnon vuonna 1908. Seilattuaan useita vuosia höyryaluksilla Antti Wihuri päätti jäädä maihin, minkä jälkeen hän työskenteli ahtausliikkeen johtajana ja laivameklarina. Merillä hankittu tietous osoittautui arvokkaaksi perustaksi liiketoimintaa aloittavalle Antti Wihurille. Hän perusti oman varustamoyhtiön vuonna 1916.
Toiseen maailmansotaan mennessä hän oli hankkinut jo 60 000 dw-tonnin laivaston. Sodan jälkeen hän perusti uuden varustamoyhtiön, jolla vuonna 1962 oli seitsemän alusta, sekä kuivarahtialuksia että tankkereita.
Antti Wihurin alkuperäinen menestys oli peräisin mereltä, mutta 1940-luvulta lähtien hän alkoi laajentaa liiketoimiaan myös uusille aloille. Hän johti yrityksiään vakaalla otteella ja osasi edullisen tilanteen oivallettuaan ottaa aloitteen käsiinsä.
Vuonna 1920 Antti Wihuri solmi avioliiton Jenny Mäkelän kanssa, joka koulun jälkeen oli palvellut kahdessa sekatavaraliikkeessä, kunnes perusti sisarensa kanssa vuonna 1914 oman liikkeen, Raahen Talouskaupan. Hänella oli liike-elämässä tarvittavat käytännölliset vaistot ja kyvyt, ja liike olikin menestyksellinen. Siitä hän kuitenkin luopui avioiduttuaan Antti Wihurin kanssa.
Antti Wihuri purjelaivalla
Antti Wihuri ponnisti vaatimattomista oloista menestyneeksi yrittäjäksi. Hänelle oli selvää, ettei rahan ansaitseminen voinut olla elämässä itsetarkoitus – kun käytettävissä oli suuri pääoma, sitä oli käytettävä niin, että ”hyödyllinen raharuiske näkyy ja tuntuu”.
Antti Wihurin syntymä- ja lapsuudenkoti Kustavin saaristopitäjässä
Säätiön synty
jatkosodan keskellä
Pian sodan alettua vuonna 1939 Antti Wihuri teki maanpuolustustarkoituksiin kaksi yhteensä 20 miljoonan markan arvoista rahalahjoitusta. Tästä ajankohdasta tuli käännekohta miehen kehityksessä ja ennen pitkää hän oli valmis tekemään erään elämänsä suurista päätöksistä säätiön perustamisen, joka selvästi oli osoitus Wihurin pariskunnan aidosta sitoutumisesta kulttuurin edistämiseen. He olivat jo pitkään tunteneet, että materiaalinen menestys tuo mukanaan myös velvoitteita. Sodan varjossakin he tunsivat voimakkaasti, että kansakunnan kulttuuriset voimavarat on saatava työskentelemään huomisen eteen. Näin luotaisiin edellytyksiä kansakunnan hyvinvoinnille tulevaisuudessa.
Vuonna 1942 Wihurit päättivätkin antaa oman osansa kulttuurin hyväksi. Toukokuun 2. päivänä 1942 merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri allekirjoittivat kodissaan Kulosaaressa säädekirjan, jolla he perustivat yleisen kulttuurisäätiön, Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja astuivat näin suurten suomalaisten lahjoittajien joukkoon. Yleishyödyllisen säätiön säännöt vahvistettiin oikeusministeriössä 6. päivänä toukokuuta 1942.
Antti Wihuri toimi alusta asti puheenjohtajana säätiön hallituksessa ja varainhoitotoimikunnassa, joissa myös Jenny Wihuri oli jäsenenä. Vain vajaa vuotta myöhemmin säätiön perustamisesta Jenny Wihuri menehtyi. Hän oli miehensä läheisin neuvonantaja ja avustaja kuolemaansa vuoteen 1943 saakka.
Vuonna 1945 Antti Wihuri avioitui Rakel Aarnion (o.s. Hellbergin) kanssa. Rakel Wihuri oli hänkin menestynyt liikenainen, jota kutsuttiin muun muassa ’’tasavallan mahtinaiseksi’’.
Antti Wihurin molemmilla puolisoilla oli merkittävä vaikutus rahastoon: ensimmäisellä vaimolla Jenny Wihurilla oli suuri rooli rahaston perustamis-, aloittamis- ja kehittämisvaiheessa ja Rakel Wihurilla puolestaan rahaston toiminnan vahvistamisessa 42 vuoden ajan.
Antti Wihuri kuoli Helsingissä vuonna 1962 ja Rakel Wihuri Helsingissä 1987.
Jenny ja Antti Wihurin rahaston ensimmäinen syyskokous vuonna 1942.
Säätiö 80 vuotta sitten ja nyt
Vuonna 1942 Jenny ja Antti Wihuri määrittelivät vuonna 1942 perustamansa säätiön tarkoitukseksi ”suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn edistäminen”. Tarkoitukseen kirjattiin myös maamme jälleenrakennustyössä avustaminen ja isänmaallisen maanpuolustustahdon lujittaminen. Muotoilu kertoo aikansa kulttuurista ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Suomi oli köyhä maa keskellä jatkosotaa, ja monesta asiasta oli konkreettinen pula.
Ytimekäs mutta merkitykseltään laaja tavoite on edelleen ajankohtainen. Nykyajassa tulkittuna Wihurin rahasto rakentaa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytyksiä mahdollistamalla laajasti tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa. Se tarkoittaa apurahojen ja muun tuen jakamista niin kokeellisille taideperformansseille kuin perinteikkäille instituutioillekin. Edellä mainittujen väliin sekä rahaston yli 80-vuotiseen historiaan mahtuu tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan koko kirjo.
Biolääketieteen tutkimusta tekevä Wihurin tutkimuslaitos ja Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettu kuvataidekokoelma ovat Jenny ja Antti Wihurin rahaston pitkäikäisimpiä ja ja edelleen jatkuvia toimintamuotoja.