Kuvataiteen kummimuseotoiminta
Kuvataiteen kummimuseotoiminnassa suomalaiset nykytaiteen museot pääsevät suunnittelemaan unelmiensa projekteja. Haku ohjelmaan järjestetään joka toinen vuosi, edellinen haku järjestettiin keväällä 2025.
Kuvataiteen kummimuseotoiminta on Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 2017 aloittama kuvataiteen tukimuoto. Sen tarkoituksena on elävöittää kuvataidetoimintaa eri puolilla Suomea tarjoamalla museoille mahdollisuus uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella.
Vuodet 2017–2021 ohjelma toimi kutsuperiaatteella, mutta vuodesta 2023 alkaen museot ovat hakeneet itse mukaan ohjelmaan. Ohjelman kautta rahoitettuihin hankkeisiin voit tutustua alempana tällä sivulla.

Keravan Sinkka-museo tutki kummimuseotoiminnan tuella taiteen ja taikuuden rajapintoja. Kuvassa Louis De Bellen teos Disappearing Objects.
Kenelle ja millaisiin hankkeisiin?
Taidemuseot voivat hakea ohjelman puitteissa rahoitusta erilaisiin nykytaiteen hankkeisiin. Rahoituksen tarkoitus on tukea pieniä/keskisuuria museoita, ja rahoitusta voi hakea myös useamman museon yhteishankkeeseen. Museo voi hakea rahoitusta kokonaan uudelle hankkeelle tai jo suunnitteilla olevan hankkeen syventämiselle.
Hanke voi liittyä esimerkiksi taiteilijoiden ja museon väliseen yhteistyöhön, yleisötyön uusiin muotoihin, uusiin näyttelykokonaisuuksiin tai tapahtumiin.
Uusiksi kummimuseoiksi valittiin vuonna 2023 Imatran taidemuseo ja Raumalla sijaitseva Lönnströmin taidemuseo, joille kummallekin myönnettiin 100 000 euron rahoitus vuosien 2024–2025 aikana toteutuviin näyttely- ja yleisötyöhankkeisiin.
Rahoituksella Imatran taidemuseo toteuttaa kaupungin puunjalostushistoriasta inspiroituneen näyttelykokonaisuuden. Hankkeen tavoitteena on tuoda kansainvälistä taidetta Imatralle sekä tarjota paikallisille koululaisille mahdollisuus työpajatyöskentelyyn ammattitaiteilijoiden ohjauksessa.
Lönnströmin taidemuseo jatkaa ja kehittää rahoituksella Lönnström-projektien parissa tehtävää yleisötyötä erityisesti niille, jotka eivät yleensä hakeudu taidenäyttelyihin. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi lapset ja ikäihmiset.
Kummitoiminnan kolmannen kauden kohdemuseoiksi valittiin Taide- ja museokeskus Sinkka Keravalla, jolle myönnettiin 100 000 euroa hankkeen toteuttamiseen, sekä Kouvolan Poikilo-museot, jonka hankkeeseen myönnettiin 75 000 euroa.
Sinkka toteutti 2023–2024 Taikaa!-näyttelyn, joka tutki kuvataiteen ja taikuuden leikkauspintoja. Näyttelyn taiteilijat ovat taiteen ja taikuuden ammattilaisia, jotka toivat museoon mekaanisia taikakoneita, maagisesti liikkuvia huonekasveja, ulospääsyä etsiviä kummituksia ja loppumattoman peililabyrintin. Näyttelyyn kuuluva laaja live-esitysten ohjelmisto toi näyttelytilaan taikaperformansseja, joissa tulkitaan perinteisiä taikatemppuja uusista näkökulmista.
Poikilo-museot kehitti rahoituksella ohjelmistoa pelitaidetta käsittelevään kokonaisuuteen. Siihen kuului vuonna 2022 pelitaiteeseen liittyvä luentosarja ja ammattitaiteilijoille suunnattuja työpajoja, joissa hahmoteltiin pelitaiteen mahdollisuuksia taiteellisessa työskentelyssä. Vuonna 2023 hanke jatkui pelitaiteeseen keskittyvällä taidekilpailulla.
Kummitoiminnan toisen kauden kohdemuseoiksi valittiin Lappeenrannan taidemuseo ja Torniossa sijaitseva Aineen taidemuseo. Kumpikin museoista sai 75 000 euroa hankkeen toteuttamiseen.
Lappeenrannan taidemuseo toteutti viikon pituisen videotaidefestivaalin Lappeenrannan historiallisella linnoitusalueella syksyllä 2021. Video- ja mediataide valikoitui festivaalin taidemuodoksi, sillä Etelä-Karjalassa ei ole aiemmin esitelty vastaavanlaista taidetta yhtä laajasti.
Aineen taidemuseon vuosille 2020–2021 sijoittuvassa Lapin kullanmurut -hankkeessa museo toi vaikutuspiiriinsä nuoria lappilaisia kuvataiteilijoita, jotka kukin vuorollaan asuivat ja työskentelivät Viippolan residenssissä Torniossa. Residenssin aikana taiteilijat tutustuivat taidemuseotyöhön, ja heille tarjottiin mahdollisuus näyttelyn järjestämiseen epätyypillisissä tiloissa ympäri Tornion kaupunkia.
Kuvataiteen kummimuseotoiminnan pilottiversioon valittiin Rauman taidemuseo ja Joensuun taidemuseo ONNI. Rauman taidemuseo sai 50 000 euroa Rauma Triennalen toteuttamiseen ja Joensuun taidemuseo ONNI 100 000 euroa Näky&Täky -hankkeeseen.
Näky & Täky -hankkeen ensimmäinen osa toteutettiin marraskuussa 2018, kun museorakennuksen julkisivulle heijastettiin Näky-videomappingteos. Toinen osan, Täky:n myötä, museossa julkistettiin joensuulaisen kuvataiteilija Tarja Malisen Onni-teos. Interaktiivinen, digitaalisia elementtejä hyödyntävä veistos on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, joille halutaan tarjota uudenlaisia tapoja kokea taidetta ja osallistua siihen.
Rauman taidemuseon järjestämä nykytaidetapahtuma Rauma Triennale kutsui yleisönsä tarkastelemaan tylsyyttä 8.6.–15.9.2019. Tapahtuma koostui kansainvälisestä nykytaidenäyttelystä, paikallisen koululaisryhmän toteuttamasta kuunnelmasta sekä julkaisusta, joka sisälsi kirjallisuuden nobelisti Joseph Brodskyn In Praise of Boredom -esseen uuden suomennoksen.