Kuvataiteilija Petri Hytönen kuvaa teossarjassaan Suomi-ilmiö kotimaataan humoristisesti piikitellen. Kuvan teos Suomi-Ruotsi (2001) on Wihurin rahaston taidekokoelmassa.
puheenvuoro
24.10.2019
Erätauko-keskustelu kokoaa yhteen kymmenen näkemystä isänmaallisuudesta
Itsenäisyyspäiväviikolla vietetään ensimmäistä kansallista Erätauko-viikkoa. Wihurin rahasto kutsuu kymmenen eri ikäistä ja eri taustoista tulevaa ihmistä pohtimaan yhdessä, mitä tarkoittaa isänmaallisuus vuoden 2019 Suomessa.
Jenny ja Antti WIhurin rahasto oli keväällä mukana perustamassa uutta yhteiskunnallista toimijaa, Erätauko-säätiötä, jonka tarkoituksena on muuttaa keskustelukulttuuria Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.
Erätauko-säätiön toiminnan ytimessä on Erätauko-menetelmä, joka on dialogiin perustuva rakentava ja tasavertainen tapa kuunnella ja keskustella. Dialogissa tähdätään aiheen, toisten ihmisten tai itsensä parempaan ymmärtämiseen, mutta ei yksimielisyyteen tai nopeisiin ratkaisuihin. Parhaimmillaan dialogissa syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua. Konkreettisesti Erätauko on kokoelma työkaluja, joita voi oppia koulutuksissa tai vapaasti ladattavien materiaalien kautta.
Nyt uusi säätiö on saanut toiminnan käyntiin: itsenäisyyspäivän viikolla vietetään ensimmäistä kansallista Erätauko-viikkoa, jonka tarkoituksena on kannustaa ihmisiä ympäri Suomea järjestämään dialogeja esimerkiksi kotona, työpaikoillaan tai vaikkapa taloyhtiössään. Keskustelun pitäjien vastuulla on keksiä aihe, kutsua osallistujat ja tarjota ehkä kahvit – Erätauko-säätiö perehdyttää kutsujan menetelmän käyttöön.
Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa
Keskustelu isänmaallisuuden monista merkityksistä on tarpeellinen
Tähän mennessä Erätauko-keskusteluihin on osallistunut yli 9000 ihmistä ympäri Suomen. Noin 150 organisaatiota käyttää tai on käyttänyt Erätaukoa.
Myös Jenny ja Antti Wihurin rahaston toimistolaisia on osallistunut Erätauko-keskusteluihin eri yhteyksissä. Yksi on istunut pappien kanssa pohtimassa ilmastotavoitteita ja toinen pyöritellyt järjestömedian mahdollisia tulevaisuuksia konsulttitoimiston kutsumana.
Erätauko-viikon kunniaksi me Wihurin rahastolla järjestämme ensimmäisen oman Erätauko-menetelmää hyödyntävän keskustelutilaisuuden. Kutsumme toimistolle kymmenen eri ikäistä ja eri taustoista tulevaa henkilöä vaihtamaan ajatuksia ja näkemyksiä siitä, mitä tarkoittaa isänmaallisuus vuoden 2019 Suomessa.
”
Emme voi puhua isänmaallisuudesta olettaen, että se tarkoittaa kaikille samoja asioita.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto perustettiin sodan keskellä vuonna 1942, jolloin käsitykset isänmaallisuudesta olivat vahvasti kytköksissä vallinneeseen poikkeukselliseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Rahaston säädekirjaankin on muotoiltu “Niinikään on säätiön tarkoituksena lujittaa maamme isänmaallista maanpuolustustahtoa”.
Nykypäivänä isänmaallisuudelle, sen merkitykselle tai tarpeelle, ei tunnu aina löytyvän yhteistä näkemystä suomalaisten keskuudessa.
Joillekin se saattaa tarkoittaa esimerkiksi suomen kielen vaalimista ja arvostamista. Toisen korvaan sanalla on ummehtunut ja negatiivinen kaiku, koska sana on valjastettu haitallisiin tarkoituksiin. Isänmaallisuuteen perinteisesti liitetyt symbolit ovat saaneet myös uusia merkityksiä, kun nuoremman sukupolven edustajat kuten poplaulaja Alma tai Suldaan Said Ahmed ovat kantaneet kaulassaan leijonakorua.
Merkitysten ja käyttötapojen kohtaamattomuus kertoo kuitenkin siitä, että asia on huomioimisen arvoinen. Emme voi puhua isänmaallisuudesta olettaen, että se tarkoittaa kaikille samoja asioita – toisaalta emme voi lopettaa siitä puhumista pelon vuoksi.
Siksi haluamme lisätä ymmärrystämme aiheesta ja pohtia, millaisia merkityksiä isänmaallisuudelle annetaan ja miksi. Millaisia tunteita se herättää? Onko sille tarvetta? Entä mitä se voisi parhaassa tapauksessa tarkoittaa?
Erätauko tuo kuuluviin myös ne äänet, jotka jäävät säätiön välittömän vaikutuspiirin ulkopuolelle
Wihurin rahaston tehtävänä on pohtia, kuinka säätiö toteuttaa tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla kussakin ajassa samalla kunnioittaen perustajien alkuperäistä tahtoa. Tehdäksemme valistuneita päätöksiä säätiöllä, tulee meidän olla perillä yhteiskunnassa käytävistä keskusteluista – myös hankalista sellaisista.
Kyse on eräänlaisesta vaiheittain tapahtuvasta kulttuurimuutoksesta: otamme askeleen kohti osallistavampaa tapaa toimia.
Me emme voi tietää kaikkea, mutta voimme käyttää alustoja ja kanavia, joiden kautta tulevat kuulluiksi myös ne äänet, jotka jäävät välittömän vaikutuspiirimme ulkopuolelle.
Arto Mäenmaa
Kirjoittaja on Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies.
Mikä Erätauko-viikko?
Itsenäisyyspäiväviikolla 1.-7.12.2019 vietetään ensimmäistä kansallista Erätauko-viikkoa, jolloin haastetaan ihmisiä ympäri Suomen pitämään dialogeja työpaikalla, kotona, koulussa tai järjestössä ja tuomaan erilaiset ihmiset samaan piiriin. Oman Erätauko-viikon keskustelunsa suomalaisuudesta voi ilmoittaa viikolle mukaan aina marraskuun loppuun asti Erätauon verkkosivustolla.
Erätauko-säätiö tarjoaa tukea tilaisuuden suunnitteluun kutsun otsikoinnista alustukseen, keskustelun ohjaamiseen ja syntyvien oivallusten tallentamiseen. Keskustelupaikkana voi toimia toimisto, oppilaitoksen auditorio, lähipuisto tai vaikka olohuone.
Viikon järjestää Erätauko-säätiö, jota Jenny ja Antti Wihurin rahasto oli keväällä mukana perustamassa yhdessä Sitran, Suomen Kulttuurirahaston sekä Svenska Kulturfondenin kanssa.
