Paavo Räbinä Rovaniemen kutsutaiteilijaksi

Paavo Räbinän uuden näyttelyn piti käsitellä rakkautta. Sitten syttyi sota, joka oli pakko punoa osaksi uutta näyttelyä. Viime aikoina taiteilija on halunnut haastaa ajattelu- ja työskentelyprosessiensa ehdottomuutta.

Betonin hakkaamista, mustia pesäpallomailoja, luoteja, tarkka-ampujan aseita ja väkivaltaa näyteltynä. Kun astuu Paavo Räbinän näyttelyyn, saattaa hätkähtää.

“Olen ajatellut, että väkivallan kuvastossa on oltava aika tiukkana, eikä jättää asioita löysiksi”, Räbinä sanoo.

Räbinä käsittelee mustanpuhuvissa teoksissaan rankkoja teemoja, kuten sotaa, väkivaltaa, valtataistelua, kärsimystä ja pakolaisuutta. Aiheitaan taiteilija lähestyy harvoin hissukseen, mutta tarkoituksena ei ole järkyttää yleisöä. Visuaalisesti voimakkaiden elementtien pohjalle rakentuva tyyli tulee taiteilijalta luonnostaan.

Arpimateriaalin jalostusta

Synkät teemat ovat olleet läsnä Räbinän teoksissa uran varhaisista vuosista lähtien. Aiheita teoksiinsa Räbinä löytää historiallisista ja kirjallisista lähteistä – niin kutsutusta yhteiskuntamme arpimateriaalista, kuten taiteilija asian itse ilmaisee.

Vuonna 1993 Räbinä esitteli Tampereen taidemuseossa nähdyssä Tampereen kapina -näyttelyssä satakaksikymmentäkuusi visakoivupäistä Ilves-puukkoa yhdessä juhlallisesti kehystettyjen, mustavalkoisten dokumenttikuvien kanssa. Näyttely käsitteli vuoden 1918 kansalaissotaa.

“Koen hyvin voimakkaasti, että traagiset tapahtumat menneisyydessä ovat muovanneet tajuntaamme.”

Osa teemoista tulee läheltä. Mustasukkaisuutta ja parisuhdeväkivaltaa käsittelevällä videoteoksella True love (2005) on yhteys Räbinän ystävän tarinaan. Laman myötä kaiken menettänyt ystävä innoitti teoksen Remember Us (1998). Köyhyyttä ja osattomuutta Räbinä tekee näkyväksi myös teoksissaan Shame of Poverty (2018) ja Plan B (2009).

Juuri nyt taiteilijan mielessä risteilee energiakriisi, inflaatio ja Ukrainan sota.

Räbinän teoksista on kirjoitettu, että ne kertovat ihmisen perimmäisestä pahuudesta ja rumuudesta.

Taiteilija myöntää, että onnellisista asioista tuntuu olevan vaikea tehdä taidetta. Mutta kokeeko Räbinä todella, että ihminen olisi perimmiltään paha ja ruma?

“En. Mutta kyllä sitä pitää tutkia, että mikä saa ihmiset tekemään pahoja asioita.”

Uusia tapoja ajatella ja toteuttaa

Forum Boxissa aukeaa syyskuun puolessa välissä Räbinän yksityisnäyttely. Taiteilijan alkuperäisenä ajatuksena oli käsitellä rakkautta, mutta sitten Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Sotaa ei voinut ohittaa, vaan siitä tuli osa näyttelyä.

Näyttelyn rakentaminen on ollut tutkimusmatka uudenlaisiin ajattelun ja tekemisen tapoihin. Aiemmin Räbinällä on ollut selkeä näkemys siitä, mistä esillä olevissa teoksissa on kyse. Selkeys on heijastunut myös teosten pelkistettyyn visuaalisuuteen.

“Teokseni ovat olleet aika ehdottomia. Olen halunnut jotenkin murtaa sitä itsestäni.”

Viime aikoina Räbinä on yrittänyt ajatella asioita hieman uudesta kulmasta: mitä voisi tarkoittaa intuitiivinen ote töiden tekemiseen? Entä jos antaisi tilaa rentoudelle ja keskeneräisyydelle sekä ajatus- että toteutustyössä?

Forum Boxin installaatioita hän ei ole halunnut hioa liikaa vaan jättää näkyviin “virheitä, rosoja ja kolhuja”. Joitakin valintoja hän on päättänyt jättää ripustusvaiheeseen.

“Haluan ottaa riskin ja tehdä jotain, mitä en hallitse. Pitää hyväksyä, että tästä tuli tällainen.”

Näyttelyn avajaisten jälkeen Räbinä lähtee Rovaniemelle residenssiin. Tarkoituksena on rakentaa videoinstallaationäyttely Rovaniemen keskustassa sijaitsevaan Tiedekeskus Arktikumin Galleria Valoon, mutta sen tarkempia suunnitelmia taiteilijalla ei ole pohjoisessa vietettävälle ajalle.

“Olen vapaampi ja irti arjesta. Nyt on mahdollisuus tyhjentää kovalevyä.”

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on järjestänyt yhdessä Lapin yliopiston kanssa vierailevien kutsutaiteilijoiden residenssiohjelmaa vuodesta 1995 lähtien. Rovaniemelle lähtee vuosittain kaksi taiteilijaa kolmen kuukauden jaksoksi.

Kutsutaiteilija saa Wihurin rahastolta 13 000 euron työskentelystipendin ja Lapin yliopistolta työskentely- ja asumistilat. Stipendin turvin kutsutaiteilija saa mahdollisuuden täydelliseen työrauhaan ja intensiiviseen keskittymiseen pohjoisen luonnon keskellä. Hän pääsee myös vuorovaikutukseen yliopistoyhteisön ja muun ympäröivän kulttuurin kanssa.

Kutsutaiteilijaa ehdottaa Wihurin rahaston kuvataidelautakunta.