Puhetapa kertoo johtajasta

Marianna Heiska haluaa selvittää, miten toimitusjohtajien persoonallisuuden piirteet vaikuttavat yritysten taloudelliseen menestykseen. Erityisesti häntä kiinnostaa, mitä sanavalinnat paljastavat johtajien persoonasta.

Väitöskirjatutkija Marianna Heiska päätyi tutkimusaiheensa pariin vuonna 2018 tehtyään huomion työskennellessään ensin strategiakonsultoinnin parissa, sitten rekrytointiin keskittyneessä yrityksessä.

”Ihmiset ratkaisevat yritysten kohtalon.”

Erityisen tärkeä rooli on yritysten toimitusjohtajilla, jotka luovat sanoillaan kulttuuria ja elävät niitä todeksi teoillaan. Johtajan käyttäytymiseen ja päätöksiin vaikuttavat hänen persoonallisuuden piirteensä. Esimerkiksi ollessaan muiden ihmisten ympäröimä ulospäin suuntautunut ihminen hakeutuu luultavasti kontaktiin heidän kanssaan.

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa tuotantotalouden laitoksella työskentelevä Heiska tutkii, missä määrin toimitusjohtajan persoonallisuuspiirteet vaikuttavat yritysten taloudelliseen menestykseen. Tekeekö vaikkapa ulospäin suuntautunut toimitusjohtaja parempia strategisia päätöksiä sen suhteen, päättääkö yritys ostaa kilpailijansa pois markkinoilta?

”Haluan ymmärtää, miksi toimitusjohtajat toimivat niin kuin he toimivat: miltä osin tiedostomaton vaikuttaa heidän valintoihinsa”, Heiska sanoo.

Kielimalli analysoi persoonallisuutta

Sanavalinnat voivat kertoa paljon ihmisen persoonasta. Siksi ne kiinnostavat Marianna Heiskaa.

Heiska uskoo, että toimitusjohtajien puheesta voidaan tunnistaa tietynlaisia persoonallisuuspiirteitä. Väitöskirjassaan Heiska käyttää suuryritysten järjestämien puhelinkonferenssien puhtaaksi kirjoitettua tekstiä. Niin kutsuttuja puhelinkonferensseja järjestetään yleensä sen jälkeen, kun yritys on kertonut uutisia taloudellisesta tilanteesta. Niiden aikana toimitusjohtajat vastaavat sijoitusanalyytikkojen kysymyksiin verrattain spontaanisti.

Tutkimuksessaan Heiska pyrkii myös todentamaan kielimallin käyttökelpoisuutta persoonallisuuspiirteiden analyysiin. Hän on saanut käsiinsä valtavan, yli puolentoista miljoonan sivuisen tekstimassan, jonka hän syöttää algoritmiin eli kielimalliin. Heiska keskittyy niin kutsuttuihin S&P1500-yritysten toimitusjohtajiin – S&P1500-yrityksiksi kutsutaan 1500:aa amerikkalaisyritystä, joiden yhteenlaskettu osuus Yhdysvaltojen osakemarkkinoista on noin 90 %. Mukana on maailman suurimpia ja tunnetuimpia brändejä, kuten Apple, Microsoft ja Coca Cola.

Texasin yliopistossa kehitetty kielimalli osaa etsiä ja tunnistaa psykologian Big Five -mallin mukaisia ulottuvuuksia tekstistä: neuroottisuutta, ulospäin suuntautuneisuutta, sovinnollisuutta, tunnollisuutta ja avoimuutta. Mallille on opetettu, että tietyt sanat ja tavat käyttää sanoja viittaavat tietynlaisiin piirteisiin.

Jos Heiska esimerkiksi haluaa keskittyä sovinnollisuuteen, etsii algoritmi sanoja ”me” ”minän” sijasta ja tekee käytettyjen sanojen määrän pohjalta tulkinnan puhujan yhteistyöhalukkuudesta, empaattisuudesta ja kohteliaisuudesta.

Tutkimus laajentaa tietoa laajalla aineistolla

Osakkeiden kurssin voidaan ajatella heijastelevan sitä, kuinka paljon sijoittajat uskovat yrityksen mahdollisuuksiin pärjätä tulevaisuudessa. Siispä Heiska mittaa toimitusjohtajien tekemistä yritysostopäätöksistä seuraavaa menestystä ja epäonnistumista tarkastelemalla osakkeen arvoa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä: välittömästi yhdistymisuutisten jälkeen ja kolmen vuoden jälkeen.

Toimitusjohtajien piirteiden yhteyttä yrityksen menestykseen on tutkittu jonkun verran aiemminkin. Tiedetään esimerkiksi, että ylimieliset toimitusjohtajat usein heikentävät yrityksen arvoa. Heiskan tutkimuksesta tekee erityisen se, että koneoppimisen myötä kymmenien johtajien sijaan voidaan tutkia tuhansien johtajien piirteitä.

Lisäksi Heiska pyrkii hyödyntämään psykologian alan tuloksia siitä, miten piirteet ilmenevät erilaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi tunnolliset toimitusjohtajat ovat hyvin tehokkaita organisaatioissa, joissa toimitaan selkeiden sääntöjen ja prosessien mukaisesti mutta tehottomia dynaamisissa ja epävakaissa ympäristöissä.

Heiska on innoissaan alustavista tuloksistaan. Vaativissa yritysjärjestely- ja -kauppatilanteissa esimerkiksi on perinteisesti ajateltu pärjäävän itsevarmuudella. Kahden yrityksen yhteensovittamiseen liittyy nimittäin aina paljon haasteita.

”Alustavien tulosten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että toimitusjohtajan sovinnollisuus onkin hyve. Heti sen jälkeen, kun sopimus on tehty, on tärkeää, että johtaja pystyy luomaan yhteistyöhön pyrkivän ja empaattisen tunnelman.”

Teksti: Emilia Mäenmaa
Kuvat: Miikka Pirinen

Marianna Heiska on saanut väitöskirjatutkimukseensa Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahan.