Tylsyyden ylistys

Alueellisen kummitoiminnan ohjelma kysyy museoväeltä, millaisen hankkeen toteuttamisesta he unelmoivat. Sen seurauksena Raumalla tutkitaan tänä kesänä tylsyyttä taiteen voimin.

Mitä arvoa on tylsyydellä? Piileekö tylsyydessä jotain, josta meidän olisi syytä pitää kiinni? Mitä menetämme, jos luovumme tylsyydestä?

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Raumalla avautunut Rakas tylsyys -näyttely haastaa ihmisiä pohtimaan tylsyyttä – ilmiötä, jolta digitalisoituva, globalisoituva ja ärsykkeitä tulviva nykyhetki pyrkii kaikin keinoin välttymään. Näyttely on osa ensimmäistä kertaa järjestettävää nykytaidetapahtuma Rauma Triennalea.

Uuden nykytaidetapahtuman ovat kuratoineet Anna Vihma ja Anna-Kaisa Koski Rauman taidemuseon kutsumina. Tylsyyttä käsittelevä triennaali koostuu teemanäyttelystä, kesäkuukausille ajoittuvasta ohjelmasta sekä raumalaisten viidesluokkalaisten kanssa keväällä toteutetusta kuunnelmasta “Tylsyyden maa, eräs ankeuden aikakausi.” Vihma on vastannut teemanäyttelyn kuratoinnista ja Koski kuunnelmasta sekä yleisötyöstä.

Tylsyys valikoitui triennaalin teemaksi, kun Anna Vihma teki huomion omasta elämästään.

”Tylsistymistä aiheuttavat tilanteet ovat vähentyneet lähes olemattomiin, kun ulottuvilla on aina puhelin, joka tarjoaa nopeaa viihdykettä”, Vihma sanoo.

Vihma oli hiljattain lukenut Joseph Brodskyn esseen In Praise of Boredom ja törmännyt The New Yorker -lehdessä julkaistuun pakinaan Before the Internet. Molemmat tekstit käsittelivät tylsistymistä omista näkökulmistaan. Vihma päätti ehdottaa tylsyyttä Triennalen teemaksi ja sai muulta näyttelytyöryhmältä innostuneen vastaanoton.

”Hämmennys tylsyyden katoamisesta tuntui olevan monelle ajankohtainen aihe.”

Raumasta löytyy rauhaa tylsyyden tunnustelemiselle

Rakas tylsyys -näyttely esittelee kolmetoista nykytaideteosta Rauman taidemuseossa ja sen ympäristössä.

Teoksista kuusi on varten vasten näyttelyä varten toteutettuja.

Hertta Kiisken videoteos on kuvattu Rauman taidemuseolla hänen tyttärensä ja tämän ystävän kanssa. (Tylsyys) -nimisessä teoksessa tytöt pitkästyvät samassa tilassa, jossa teos on nyt esillä.

Sari Palosaaren kaksi tilausteosta hyödyntävät niin kutsuttua etanadynamiittia, eli kalliotyömailla usein käytettyä äänetöntä halkaisuainetta, joka hiljalleen halkaisee teosten osana esille asetetut luonnonkivet.

Näyttelykävijä voi myös ihmetellä esimerkiksi kokonaista seinällistä lampaiden potretteja tai lattialle aseteltuja muovipusseihin käärittyjä kiviä.

Myös miljöö tukee tylsyyden teeman kokemista.

Kuraattori Anna-Kaisa Kosken mielestä Rauma on paikkana sellainen, joka kutsuu hidastamaan ja pysähtymään.

”Vanhan puukaupungin pikkukujilla seikkaillessa on helppo kadottaa ajantaju”, Koski sanoo.

Kosken mukaan tylsyyteen liittyy toisaalta myös arkisuus ja tavallisuus. Siksi toiseksi näyttelypaikaksi on idyllisen vanhakaupungin lisäksi valikoitunut 70-luvulla rakennettu kauppakeskus Tarvontori.

”Näiden kahden lokaation yhdistäminen tuo tylsyys-teemaan kiinnostavan jännitteen.”

Kummitoiminta avaa museoille mahdollisuuksia supistuvien määrärahojen Suomessa

Rauma Triennale sai alkunsa, kun Rauman taidemuseo valittiin vuonna 2017 osaksi Jenny ja Antti Wihurin rahaston kuvataiteen alueellisen kummitoiminnan pilottia. Ohjelman tarkoituksena on luoda liikkumavaraa museoiden niukkenevien määrärahojen ulkopuolelle ja kysyä museoväeltä, millaisen hankkeen toteuttamisesta he unelmoivat.

Rauma Triennalen juuret ovat 1975–2016 järjestetyssä Itämeren alueen nykytaiteen biennaalissa. Alueellinen kummitoiminta mahdollisti tapahtuman jatkamisen uudistuneessa ja laajemmassa muodossa.

Rauman taidemuseon museointendetti Heta Kaiston mukaan alueellisen kummitoiminnan myötä saatu rahoitus on ennen kaikkea mahdollistanut syvällisen ja pitkäjänteisen asiantuntijoiden suunnittelutyön. Museo on muun muassa halunnut rakentaa entistä vahvempaa paikkasidonnaisuutta ja pohtia, mitä kansainvälisyys tarkoittaa tänä päivänä. Näitä seikkoja on pohdittu myös Rauma Triennalea suunniteltaessa.

”Ensimmäinen triennaali heijastaa arvoja, joista pieni museo eniten haaveilee: yhteistyötä, joka on hitaampaa ja laadukkaampaa sekä ajatuksia, joita on aikaa kypsytellä ja syventää niiden uomia”, Kaisto sanoo.

Rauma Triennale 2019 – Rakas tylsyys on avoinna yleisölle 8.6.–15.9.2019.

Näyttelyn taiteilijoita ovat Nabil Boutros (EG/FR), Emma Jääskeläinen, Hertta Kiiski, Maija Luutonen, Paulien Oltheten (NL), Sari Palosaari, Martha Rosler (US), Jaan Toomik (EE) ja Elina Vainio.