Tukea voivat hakea rekisteröidyt kuvataiteen alalla toimivat yhteisöt, ja lopullinen tukisumma määräytyy  teosmyynnin perusteella. Seuraava haku esittävien taiteen hakijoille on syyskuussa 2025.

Valtion ja neljän säätiön vuonna 2022 perustama Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Aiemmissa hauissa tukea ovat voineet hakea esittävän taiteen yhteisöt sekä kuvataiteen toimijat.

Vuonna 2024 tuki kohdennetaan kuvataiteen yhteisöille, ja jatkossa tukea voivat hakea esittävän taiteen ja kuvataiteen yhteisöt vuorovuosittain. Tämän vuoden hakuaika on 1.–16.9.2024.

Kuvataiteen tukea saivat viime vuonna esimerkiksi useat taidelainaamot ympäri Suomen. Myös kuvataiteen teosmyynnin lisäämiseksi ja taiteilijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi myönnettiin tukea usealle toimijalle. Tuen on tarkoitus parantaa sekä yhteisön että sen edustamien taiteilijoiden toimintaedellytyksiä.

Yksi vuoden 2023 tuensaajista on Helsingin Tukkutorilla toimiva Kohta Taidehalli, joka sai rahoitusta toimintansa kehittämiseen vuosille 2024–2026.

Taiteilijoiden aloitteesta vuonna 2017 syntyneen tilan tavoitteena on esitellä sellaista nykytaidetta, jota ei muualla Suomessa voisi nähdä. Toiminnassa on myös vahva kansainvälinen painotus.

”Olemme halunneet vähän haastaa suomalaista tapaa, jossa on taidemuseokenttä ja galleriakenttä. Pyrimme toimimaan siinä välissä – teemme esimerkiksi paljon meidän tilaan kuratoitua sisältöä”, kuvailee Kohta Taidehallin kehityspäällikkö Saara Klemetti.

Teosmyynti määrittää lopullisen tukisumman

Uudet klassikot -tukimuodon keskeinen erityispiirre on apurahan määräytymisen tapa.

Hakemuksen perusteella myönnettävän mahdollisen perusosan lisäksi yhteisöt saavat apurahakauden aikana lisärahoitusta, jonka suuruus kuvataiteen alalla määräytyy teosmyynnin perusteella. Perusosan suuruus on enimmillään 100 000 euroa ja laskennallisesti määräytyvän osan 150 000 euroa. Tavoitteena on kasvattaa taiteellisten teosten ja tuotantojen elinkaarta, yleisömääriä, levinneisyyttä ja tunnettavuutta.

Myös Kohta Taidehallin suunnitelmissa on kehittää rahoituksella teosmyyntiä ja rohkaista erityisesti yksityishenkilöitä harkitsemaan taiteen ostamista. Isommassa kuvassa kyse on kuvataiteen tunnettuuden ja arvostuksen lisäämisestä, Klemetti toteaa.

”Esimerkiksi designia saatetaan Suomessa ostaa isoillakin summilla kotiin, mutta kuvataiteen hankkimiseen monella tuntuu olevan korkea kynnys. Haluaisimme osaltamme tehdä taideostamisesta helposti lähestyttävämpää.”

Klemetti korostaa, että Taidehallissa lähtökohta on aina toimia mahdollisimman reilulla tavalla taiteilijoita kohtaan. Siksi myös yksityishenkilöille kohdistetun teosmyynnin toteuttaminen kestävällä tavalla vaatii suunnittelua.

Mutkia matkaan on aiheuttanut muun muassa verottajan tuore linjaus, jonka mukaan taidejärjestöjen teosvälitystoiminta ei ole yleishyödyllistä toimintaa vaan elinkeinotoimintaa. Käytännössä se tarkoittaa, että järjestöt joutuisivat maksamaan ennen pääasiallisesti verovapaasta toiminnasta arvonlisäveroa ja tuloveroa. Ne myös joutuisivat nostamaan provisiota eli osuutta, jonka ottavat teosmyynnistä.

”Siksi onkin hienoa, että meillä on kehitystyöhön nyt kahden vuoden rahoitus. On oikeasti mahdollisuus miettiä, miten meidän kannattaa uudenlainen toiminta järjestää”, Klemetti sanoo.