Voiton jälkeen

Kansainvälisen liike-elämän johtohahmot ovat syksyn aikana julistaneet, että liiketoiminnan tarkoitusta tulee arvioida uudelleen. Tilman Bauer hahmottelee väitöstutkimuksessaan yrityksille uutta yhteiskunnallista roolia rauhan rakentajina.

Tänä syksynä uudenlainen retoriikka valtasi liike-elämän mielipidevaikuttajien puheet.

Elokuussa 180 suuryritysten johtajaa julistivat, että yritysten ainoa olemassaolon tarkoitus ei tulisi olla tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Sen sijaan niiden tulisi ajatella yhteiskunnallista rooliaan laajemmin. Kuukautta myöhemmin vaikutusvaltainen talousmedia Financial Times julkaisi oman kannanottonsa, jossa se vaati korjaustoimia kapitalistiseen talousjärjestelmään.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väitöstutkijana työskentelevälle Tilman Bauerille syksyn mediajulkisuus tarkoitti sitä, että hänen ajatuksensa nykyisen liiketoiminnan ongelmakohdista ovat ehkä vihdoin rantautumassa bisneksen valtavirtaan.

“Liike-elämää koettelee arvokriisi”, Bauer sanoo.

Yritykset luovivat ristiriitaisten odotusten keskellä yrittäessään vastata muun maailman lähettämiin hätähuutoihin. Samaan aikaan yritysten toimintaa ohjaava kehikko ja maailmankatsomus ei anna myöten muutokselle.

“Siksi maailma tarvitsee uuden yrityksen teorian”, Bauer toteaa.

Yrityksen teoria, Theory of the Firm, on mikrotaloustieteellinen käsite, joka selittää periaatteita yritysten toiminnan takana. Teorian vaikutus on nähtävissä muun muassa suomalaisen osakeyhtiölain viidennessä kohdassa, jossa määritellään, että yrityksen toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Bauerin mukaan nykyinen, voiton maksimointiin keskittynyt teoria ja ajatusmalli on riittämätön muun muassa siksi, että se ei pysty vastaamaan ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisin ratkaisemisen vaatimiin toimiin ja aiheuttaa usein myös sosiaalista hyväksikäyttöä.

Bauerin mukaan voiton maksimointi kummittelee tutkijoiden, liiketoiminnan ammattilaisten sekä julkisen keskustelun taustaoletuksissa, koska toistaiseksi muuta ei ole ollut tarjolla.

Bauerin tavoitteena on väitöskirjassaan muotoilla uusi yrityksen teoria, joka perustuu liiketoiminnan mahdollisuudelle ja vastuulle edistää rauhaa maailmassa.

Rauhan laajennettu käsite sisältää sodan ja väkivallan poissaolon lisäksi paljon muuta, kuten esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin, terveyden, tasa-arvon, ihmisoikeudet, kestävän kehityksen ja jopa henkisyyden.

Liiketoiminnan ja rauhan yhteys juontaa juurensa 1600-luvun aatteeseen, että kaupankäynti edistää rauhaa kansainvälisen yhteistyön myötä.

“Tämän näkemys on laajalti unohtunut eettisesti kyseenalaisen yrityskulttuurin ilmaannuttua 1900-luvulla”, Bauer toteaa.

Vaikka liiketoiminnan ja rauhan yhteys ei ole sinänsä uusi, on Bauerin tutkimusote tuore: kauppatieteiden ja rauhan tutkimusalojen kirjallisuutta ei ole ollut tapana yhdistää.

Bauer on tutkinut liiketoiminnan ja rauhan välisiä risteyskohtia jo kolmen eri maisteritutkinnon kautta.

”Totesin, että tutkittavaa jäi vielä ainakin yhden väitöskirjan verran. Sen verran moniulotteinen aihe on.”

Tutkimus ravistelee nykyisiä kauppatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen perusteita radikaalilla tavalla.

Yritysten vuosikertomuksista tuttu yhteiskuntavastuuajattelu, Corporate Social Responsibility, keskittyy ulkokohtaiseen hyvän tekemiseen tai toiminnan korjaamiseen, kuten päästöjen vähentämiseen. Silti yhteiskuntavastuullisten toimien tavoitteena on lopulta pyrkiä maksimoimaan voittoa.

Se on Bauerin mukaan nurinkurinen järjestys.

Jos liiketoiminnan tarkoitus olisi rakentaa rauhaa, ei yhteiskunta- ja ympäristövastuullista toimintaa vain liitettäisi osaksi liiketoimintaa. Sen sijaan se olisi leivottuna liiketoiminnan lähtökohtiin, keinoihin ja tavoitteisiin.

Tilman Bauerille myönnettiin apuraha väitöskirjatyön ”Business for Peace: A New Paradigm for the Theory of the Firm” kirjoittamiseen vuoden 2019 apurahahaussa.