Monivuotiset hankkeet
Säätiö rahoittaa toisinaan myös pitkäkestoisempia tutkimushankkeita. Tällaisia hankkeita sitoudutaan kerralla rahoittamaan usean vuoden ajan niin, että tuki jaetaan monessa osassa. Tältä sivulta löydät tällä hetkellä käynnissä olevat monivuotiset hankkeet.
Synteettisen biologian tulevaisuuden tekijät
Synteettinen biologia eli synbio nopeasti kehittyvä, erityisesti biotekniikkkaa mullistava tieteenala.
Synbiolla tarkoitetaan ihmisen rakentamia biologisia systeemejä, soluja, solun osia tai eliöitä, joita ei löydy luonnosta. Akateemikko, biotekniikan tutkimusprofessori Merja Penttilä perusti vuonna 2018 nuoria synteettisen biologian tutkijoita yhteen kokoavan Centre for Young Synbio Scientists -tutkimusyhteisön Wihurin rahaston lahjoituksella.
Yhteistyöhanketta ovat rahoittavaneet myös Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto. Tutkimusyhteisö edistää synteettisen biologian menetelmien kehitystä, tutkimusta ja hyödyntämistä biotekniikassa. Tarkoitus on kasvattaa nuorista tutkijoista visionäärisiä ja vastuullisia tulevaisuuden toimijoita.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on tukenut hanketta vuodesta 2019 alkaen kahden ja kolmen vuoden rahoitusjaksoina. Tällä hetkellä säätiö on sitoutunut rahoittamaan toimintaa yhteensä 500 000 eurolla vuosiksi 2024–2026.
Maanpuolustus ja kansallinen resilienssi
Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja moneen suuntaan kohdistama hybridisodankäynti ovat korostaneet tarvetta yhteiskunnan vakautta lisäävälle tutkimukselle ja sotatieteelliselle osaamiselle.
Maanpuolustuskorkeakoulu saa kolmena vuonna yhteensä 750 000 euron rahoituksen tutkimustoimintaan, jossa tuotetaan uutta tietoa kokonaismaanpuolustuksesta osana kansallista resilienssiä, Venäjän sotilaallisesta ajattelusta sekä Ukrainan sodan taktiikasta ja operaatiotaidosta Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta.
Rahoitus on myönnetty vuodesta 2024 alkaen tutkimushankkeisiin ”Kokonaismaanpuolustus osana kansallista resilienssiä”, ”Venäjän sotilaallinen turvallisuus – asevoimat 2040” ja ”Ukraina sodan operaatiotaito ja taktiikka”.
Tutkimusta oikeusvaltiokehityksen tueksi
Oikeusvaltiota haastetaan monelta suunnalta sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Oikeusvaltiokeskus kokoaa yhteen alan huippuasiantuntemusta, tuottaa tietoa ja vahvistaa oikeusvaltiokehitystä etenkin kehittyvissä maissa.
Vuonna 2021 ulkoministeriön ja Helsingin yliopiston perustaman Oikeusvaltiokeskuksen tarkoituksena on saattaa Suomessa oleva oikeusvaltiokysymyksiin liittyvä osaaminen ja kokemus sitä tarvitsevien ulkomaisten toimijoiden, kuten eri maiden viranomaisten ja yliopistojen sekä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen käyttöön.
Wihurin rahasto myönsi vuonna 2023 Oikeusvaltiokeskukselle yhteensä 300 00 euron rahoituksen kolmeksi vuodeksi. Apuraha avaa uuden vaiheen keskuksen työssä mahdollistamalla keskuksen oman tutkimustoiminnan. Tutkitun tiedon avulla voidaan ratkaista käytännön työssä esiin nousseita kysymyksiä sekä edistää oikeusvaltiokysymyksiin liittyvää tietoisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tulevaisuuden energiajärjestelmiä kohti
Sähkö on nykyisin välttämättömyyhyödyke, johon liittyvillä häiriöillä voi olla nopeasti vakavia seurauksia. Aalto-yliopiston monitieteinen hanke keskittyy tulevaisuuden energiajärjestelmien monitieteiseen tutkimukseen.
Hankkeessa kehitetään sähkön tuotannon ja kysynnän ennustus- ja säätömahdollisuuksia, sähköjärjestelmien sopeutumiskykyä ja huoltovarmuutta sekä markkinamekanismeja tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmää varten. Sähkötekniikan ja automaation, tietotekniikan ja taloustieteen laitosten yhteistä hanketta vetää professori Heikki Mannila. Hanke on yksi osa Aalto-yliopistossa käynnistyvässä House of AI -kokonaisuudessa, jolla tuetaan tekoälyn entistä monipuolisempaa käyttöä muiden alojen tutkimuksessa.
Hanke saa Wihurin rahastolta kolmen vuoden aikana yhteensä 750 000 euroa vuodesta 2023 alkaen.
