Perustajien ja säätiön historia
Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen vaimonsa Jenny Wihuri perustivat Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 1942. Rahasto syntyi perustajiensa halusta antaa takaisin yhteiskunnalle, joka oli mahdollistanut heidän menestyksensä.
Jenny ja Antti Wihuri
Yrittäjät
Antti Wihuri syntyi lokakuun 9. päivänä 1883 Kustavin saaristopitäjässä. Hän lähti ensimmäisen kerran merille laivapoikana vain 12-vuotiaana kuuden markan kuukausipalkalla. Seuraavien 15 vuoden aikana hän koki merielämän eri työvaiheet ja suoritti merikapteenin tutkinnon vuonna 1908. Seilattuaan useita vuosia höyryaluksilla Antti Wihuri päätti jäädä maihin, minkä jälkeen hän työskenteli ahtausliikkeen johtajana ja laivameklarina. Merillä hankittu tietous osoittautui arvokkaaksi perustaksi liiketoimintaa aloittavalle Antti Wihurille. Hän perusti oman varustamoyhtiön vuonna 1916.
Toiseen maailmansotaan mennessä hän oli hankkinut jo 60 000 dw-tonnin laivaston. Sodan jälkeen hän perusti uuden varustamoyhtiön, jolla vuonna 1962 oli seitsemän alusta, sekä kuivarahtialuksia että tankkereita.
Antti Wihurin alkuperäinen menestys oli peräisin mereltä, mutta 1940-luvulta lähtien hän alkoi laajentaa liiketoimiaan myös uusille aloille. Hän johti yrityksiään vakaalla otteella ja osasi edullisen tilanteen oivallettuaan ottaa aloitteen käsiinsä.
Vuonna 1920 Antti Wihuri solmi avioliiton Jenny Mäkelän kanssa, joka koulun jälkeen oli palvellut kahdessa sekatavaraliikkeessä, kunnes perusti sisarensa kanssa vuonna 1914 oman liikkeen, Raahen Talouskaupan. Hänella oli liike-elämässä tarvittavat käytännölliset vaistot ja kyvyt, ja liike olikin menestyksellinen. Siitä hän kuitenkin luopui avioiduttuaan Antti Wihurin kanssa.
Antti Wihurin synnyinkoti Kustavissa
Hyväntekijät
Pian sodan alettua vuonna 1939 Antti Wihuri teki maanpuolustustarkoituksiin kaksi yhteensä 20 miljoonan markan arvoista rahalahjoitusta. Tästä ajankohdasta tuli käännekohta miehen kehityksessä ja ennen pitkää hän oli valmis tekemään erään elämänsä suurista päätöksistä säätiön perustamisen, joka selvästi oli osoitus Wihurin pariskunnan aidosta sitoutumisesta kulttuurin edistämiseen. He olivat jo pitkään tunteneet, että materiaalinen menestys tuo mukanaan myös velvoitteita. Sodan varjossakin he tunsivat voimakkaasti, että kansakunnan kulttuuriset voimavarat on saatava työskentelemään huomisen eteen. Näin luotaisiin edellytyksiä kansakunnan hyvinvoinnille tulevaisuudessa.
Vuonna 1942 Wihurit päättivätkin antaa oman osansa kulttuurin hyväksi. Toukokuun 2. päivänä 1942 merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri allekirjoittivat kodissaan Kulosaaressa säädekirjan, jolla he perustivat yleisen kulttuurisäätiön, Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja astuivat näin suurten suomalaisten lahjoittajien joukkoon. Yleishyödyllisen säätiön säännöt vahvistettiin oikeusministeriössä 6. päivänä toukokuuta 1942.
Antti Wihuri toimi alusta asti puheenjohtajana säätiön hallituksessa ja varainhoitotoimikunnassa, joissa myös Jenny Wihuri oli jäsenenä. Vain vajaa vuotta myöhemmin säätiön perustamisesta Jenny Wihuri menehtyi. Hän oli miehensä läheisin neuvonantaja ja avustaja kuolemaansa vuoteen 1943 saakka.
Vuonna 1945 Antti Wihuri avioitui Rakel Aarnion (o.s. Hellbergin) kanssa. Rakel Wihuri oli hänkin menestynyt liikenainen, jota kutsuttiin muun muassa ’’tasavallan mahtinaiseksi’’.
Antti Wihurin molemmilla puolisoilla oli merkittävä vaikutus rahastoon: ensimmäisellä vaimolla Jenny Wihurilla oli suuri rooli rahaston perustamis-, aloittamis- ja kehittämisvaiheessa ja Rakel Wihurilla puolestaan rahaston toiminnan vahvistamisessa 42 vuoden ajan.
Antti Wihuri kuoli Helsingissä vuonna 1962 ja Rakel Wihuri Helsingissä 1987.
Säätiö 80 vuotta sitten ja nyt
Jenny ja Antti Wihurin rahaston tarkoituksena on edistää ja tukea suomalaista henkistä ja taloudellista viljelyä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä muutenkin taloudellisesti tukemalla sellaista toimintaa, joka edistää suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn menestymistä. Reilun 80 toimintavuotensa aikana Jenny ja Antti Wihurin rahasto on työskennellyt laaja-alaisesti yhteisen hyvän vuoksi tukemalla suomalaista niin suurien rakenteiden kuin ruohonjuuritasonkin tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri muotoja. Biolääketieteen tutkimusta tekevä Wihurin tutkimuslaitos ja Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettu kuvataidekokoelma ovat Jenny ja Antti Wihurin rahaston pitkäikäisimpiä ja edelleen toiminnassa olevia hankkeita.
Rahaston tarkoituksen määrittely, ’’apurahoja henkisen ja taloudellisen suomalaisen viljelyn edistämiseen’’, on lyhytsanainen, mutta merkitykseltään hyvinkin laaja. Se on mahdollistanut apurahojen jakamisen kokeellisista taideperformansseista aina perinteikkäille instituutioille asti. Edellä mainittujen väliin sekä rahaston 80-vuotiseen historiaan mahtuu tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan koko kirjo.