Tämä kaksiosainen verkkokoulutus on suunnattu tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään tiedeviestintätaitojaan. Koulutukseen sisältyy luentoja, vertaisyhteistyötä työpajoissa, ryhmäkeskusteluja ja itsenäistä työskentelyä tapaamisten välillä.

Koulutuksen vetäjinä toimivat professori Johanna Vaattovaara ja kustantaja Urpu Strellman, joilla on laaja kokemus tiedeviestinnän käytännöistä ja koulutuksesta. Tällä hetkellä he työstävät kirjaa, joka tarjoaa ajankohtaisia näkökulmia ja työkaluja tutkimustiedon viestimiseen erilaisissa konteksteissa tiedeyhteisön ulkopuolella (esim. tieteen popularisointi).

Tapaamiset ovat ”fleksikielisiä”. Esityskieli on pääasiassa englanti, mutta keskustelutilaisuuksissa voidaan käyttää myös suomea ja mahdollisesti muita sopivia kieliä. Koulutus on osallistujille maksuton.

Koulutuskokonaisuuden (2 x 3 tuntia) suorittamisen jälkeen osallistuja:

• tuntee tutkimustiedon yleistajuistamisen periaatteet ja ymmärtää sen luonteen
• tiedostaa yleistajuistamisen kontekstisidonnaisuuden ja hahmottaa, miten omaa viestiä on muokattava yleisön mukaan
• tunnistaa keinoja, joiden avulla tutkimustiedosta voi tehdä saavutettavaa tieteellisen viitekehyksen ulkopuolella
• osaa asettaa henkilökohtaisia tavoitteita kehittyäkseen tutkimustiedon yleistajuistajana.

Koulutuksen rakenne

Osa I
20.9.2024 klo 12:00–15:00 – Tiedeviestintä tiedollisena kumppanuutena
Missä: Zoom

• Tutkimustiedon yleistajuistamisen lähtökohdista, konteksteista ja käytänteistä
• Tiedeviestinnän suunnittelutehtävän esittely koulutuspäivään II

Osa II
11.10.2024 12:00–15:00 – Tiedeviestintätyöpaja
Missä: Zoom

• Tutkimustiedon yleistajuistamisen työpaja
• Kysymyksiä ja keskustelua

Koulutuksen työpajaosuus perustuu osallistujien omiin tiedeviestinnän kiinnostuksen kohteisiin ja tarpeisiin. Pajassa käsitellään osallistujien esiin nostamia kysymyksiä, ja se sisältää vertaispalautetyöskentelyä pienemmissä ryhmissä, jotka muodostetaan osallistujien tiedeviestintäsuunnitelmien mukaan. Työskentelykielitarpeet (suomi/englanti) otetaan huomioon ryhmien muodostamisessa.

Ohjeet työpajaan osallistujille

Työpajaosuutta varten jokainen osallistuja toimittaa etukäteen noin 1–2 sivun tekstin, joka jaetaan ja käsitellään noin 3–4 hengen ryhmässä. Teksti voi olla esimerkiksi rahoitushakemuksen tiivistelmä tai muu yhteenveto, joka selittää aiheesi yleistajuisella tavalla, luonnos blogikirjoituksesta laajalle yleisölle tai tietylle kohderyhmälle tai muu vastaava kirjoitus, kuten tutkimusprojektin tiedeviestintäsuunnitelma, ehdotus tietokirjaksi tai johdantoteksti kustantajalle, suunnitelma podcast-jaksolle tai koko podcast-sarjalle.

Voit hyödyntää mitä tahansa tutkimustiedon yleistajuistamiseen liittyvää materiaalia, joka sinulla on parhaillaan työn alla tai jonka voisit tämän tilaisuuden kannustamana ottaa työn alle ja josta kaipaisit palautetta.

Ole valmis jakamaan luonnos tiedeviestintätekstistäsi 4. lokakuuta mennessä omalle vertaisryhmällesi. Tarkemmat ohjeet tehtävään annetaan koulutuksen ensimmäisessä osiossa 20.9.

Mistä kyse?

Jenny ja Antti Wihurin rahasto haluaa tarjota apurahansaajillemme viestinnän, verkostoitumisen ja vaikuttavuuden tukea. Koulutuksia on tarkoitus järjestää sekä suomeksi että englanniksi ja verkossa sekä lähitapaamisina.

Kenelle?

Ensi vaiheessa kehitämme erityisesti väitöskirja- ja post doc -tutkijoille räätälöityjä viestintäkoulutuksia ja -vertaistapaamisia. Lähetämme kutsut tapahtumiin sähköpostitse. Jos olet Wihurin apurahalla työskentelevä tutkija ja haluaisit osallistua koulutuksiin, muttet ole saanut kutsua, ota yhteys säätiön viestintäasiantuntija Heini Huhtiseen, heini.huhtinen@wihurinrahasto.fi.

Kuulemme mielellämme myös ideoita ja toiveita tulevien koulutusten suhteen!

Kuva: Marco Zoppi/Unsplash