Vuosikertomus
2023
Tervetuloa tutustumaan rahaston vuoteen!
Vuosi yhdellä silmäyksellä
Olemassaolomme perustuu sille, että yli 80 vuotta sitten Jenny ja Antti Wihuri halusivat käyttää omaisuuttaan yhteisen hyvän rakentamiseksi.
Säätiön asiamieheltä
Arto Maenmaa
Säätiönä pohdimme jatkuvasti, kuinka toteuttaa tarkoitustamme parhaalla mahdollisella tavalla nyt ja tulevaisuudessa. Se vaatii historian kunnioittamista mutta myös avoimuutta muutokselle, kirjoittaa asiamies Arto Mäenmaa.
Keväisin ennen apurahahakuamme ja sen aikana saamme toimistoomme paljon puheluita, jotka alkavat sanoilla:”Voisikohan teiltä hakea apurahaa tällaiseen…?”
Vain harvoin vastaus kysymykseen on kategorinen ei. Säätiöllämme kun on hyvin vähän tiukkoja rajauksia sen suhteen, mihin apurahaa voi hakea. Luotamme apurahanhakijoidemme kertovan meille parhaiten, mikä juuri nyt on tärkeää tieteessä, taiteessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.
Arvioimme toki toimintaamme säännöllisesti ja kuuntelemme herkällä korvalla muuttuvia tarpeita. Tiedämme, että rahoituksen hakeminen on monelle ammattilaiselle iso ja aikaavievä osa työtä.
Vuosi lukuina
Apurahat ja muu tuki 2023
Yhteensä 14,6 milj. euroaVuoden 2023 tukisumman jakautuminen
Vastaanotettuja apurahahakemuksia
Myönnettyjä apurahoja
Myöntöprosentti
Apurahansaajamme esittäytyvät
Otto Saikkonen
väitöskirjatutkijaJulkisessa keskustelussa Suomen metsätalouden ja luonnon kestävän käytön tarpeet näyttäytyvät usein vastakkaisina. Näkökulmat kuitenkin yhdistyvät luontevasti metsätieteen väitöskirjaan, jota Otto Saikkonen työstää Helsingin yliopistossa.
Saikkonen tutkii niin kutsutun jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltuvuutta puutuotantoon. Toisin kuin tyypillisesti käytetyssä jaksollisessa metsänkasvatuksessa, jossa puut korjataan avohakkuilla, jatkuvapeitteiseen metsään jätetään aina jonkin verran puuta. Kun metsä uudistuu luontaisesti vähitellen, siellä myös kasvaa keskenään eri-ikäisiä puita.
”Minua on pitkään kiinnostanut se, millaisia vaihtoehtoja jaksolliselle kasvatukselle voisi olla. Taloudellisen näkökulman lisäksi aihe on myös luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen kannalta tärkeä”, Saikkonen kuvailee.
Esete Sutinen
koreografiEsete Sutinen on tehnyt jo pitkän uran tanssijana ja on arvostettu ammattilainen Suomen nykytanssikentällä. Nyt hän toimii ensimmäistä kertaa ryhmäteoksen koollekutsujana ja ohjaa muita esiintyjiä.
Rest as a…on installaatiomainen esitystapahtuma, jonka Ehkä-tuotanto kutsui Sutisen toteuttamaan yhteistuotantona heidän kanssaan. Levon ja keskeneräisyyden teemoja käsittelevä teos nähdään muun muassa Uuden tanssin ja esitystaiteen XS-festivaalilla Turun Kutomossa.
Usein lepo ajatellaan välineenä. Sen jälkeen voi olla taas jaksava ja tuottava yhteiskunnan jäsen. Sutinen haluaa kuitenkin tutkia ajatusta, että levolla on myös itseisarvo.
Lue lisää
Lääkäriliiga
Lastenlääkärit jalkautuvat someenMoni aikuinen saattaa muistaa nyt jo kuopatun Suosikki-lehden legendaarisen Bees & Honey -palstan. Sen kautta lääkäri Erkki-Pekka Helle vastasi lempeästi ja asiallisesti teinien lähettämiin kysymyksiin esimerkiksi murrosiästä ja seksistä.
Vaikka maailma on muuttunut, tarve tietoon ei ole kadonnut minnekään, toteaa lastenlääkäri Lotta Immeli. Hän on osa Lääkäriliiga-nimistä ryhmää, joka tuottaa työnsä ohella lapsille ja nuorille suunnattua videosisältöä Tiktokissa. Tavoitteena on jakaa luotettavaa tietoa terveydestä, oikoa vääriä käsityksiä ja vähentää huolia.
”Esimerkiksi kuukautisia ja kasvua pohditaan paljon. Myös viiltelystä on tullut kysymyksiä”, Immeli kertoo.
Poimintoja suurista hankkeista
Tutkittua tietoa oikeusvaltion tueksi
Oikeusvaltiota haastetaan monelta suunnalta sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Vuonna 2021 ulkoministeriön ja Helsingin yliopiston perustama Oikeusvaltiokeskus kokoaa yhteen alan huippuasiantuntemusta, tuottaa tietoa ja vahvistaa oikeusvaltiokehitystä etenkin kehittyvissä maissa.
Wihurin rahasto myönsi Oikeusvaltiokeskukselle yhteensä 300 00 euron rahoituksen kolmeksi vuodeksi. Apuraha avaa uuden vaiheen keskuksen työssä mahdollistamalla oman tutkimustoiminnan. Tutkitun tiedon avulla voidaan ratkaista käytännön työssä esiin nousseita kysymyksiä sekä edistää oikeusvaltiokysymyksiin liittyvää tietoisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tiedekasvatusta kouluihin
Nuorten Tiedeakatemia sai Wihurin rahastolta 110 000 euroa Tutkija tavattavissa -palvelulleen, joka tarjoaa tutkijoiden etävierailuja. Palvelun kautta peruskoulun ja toisen asteen opettajat ympäri Suomen voivat tilata oppitunnille tutkijan syventämään käsiteltäviä asioita ja tarjota oppilaille kurkistuksen tutkijan elämään ja tutkijoiden urapolkuihin. Suosittu palvelu on välittänyt jo satoja tutkijoita vierailuille yhteensä kymmenille tuhansille oppilaille, ja uusi rahoitus takaa palvelun jatkumisen vuoden 2026 loppuun saakka.
Kestävämpää energiajärjestelmää kohti
Eräs seuraavien vuosien tärkeistä kysymyksistä on, kuinka toteuttaa nykyistä kestävämpi energiajärjestelmä. Tätä lähtee selvittämään Aalto-yliopiston monitieteinen hanke, joka yhdistää sähkötekniikan ja automaation, tietotekniikan ja taloustieteen osaamista.
Hankkeessa kehitetään sähkön tuotannon ja kysynnän ennustus- ja säätömahdollisuuksia, sähköjärjestelmien sopeutumiskykyä ja huoltovarmuutta sekä markkinamekanismeja tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmää varten. Nelivuotiselle hankkeelle myönnettiin kolmen vuoden ajaksi yhteensä 750 000 euron rahoitus.
Wihurin tutkimuslaitoksen vuosi
Wihurin tutkimuslaitos on Jenny ja Antti Wihurin rahaston perustama ja ylläpitämä tutkimuslaitos, joka on keskittynyt sydän- ja verisuonitutkimukseen sekä kantasolututkimukseen.
Wihurin tutkimuslaitos toimii Biomedicum Helsinki -tutkimuskeskuksessa Meilahdessa, ja sen tutkimusohjelma sisältää biolääketieteellistä perustutkimusta ja soveltavaa translationaalista tutkimusta. Sydän- ja verisuonitutkimukseen sekä kantasolututkimukseen keskittyvän laitoksen johtajana toimi vuoden 2023 loppuun saakka akateemikko Kari Alitalo.
Vuoden aikana tutkimuslaitokselle rekrytoitiin vuoden 2024 alussa aloittanut uusi johtaja, professori Taija Mäkinen, joka nimettiin samalla translationaalisen lääketieteen professoriksi Helsingin yliopistoon. Uppsalan yliopistosta siirtynyt Mäkinen valittiin johtajaksi Wihurin rahaston nimittämän asiantuntijaraadin ja Helsingin yliopiston professuuriraadin suorittaman arvioinnin jälkeen.
Viime vuosina Wihurin tutkimuslaitos on vahvistanut asemaansa imusuonitutkimuksessa, jolla on kasvava rooli sydän- ja verisuonisairauksien, rappeuttavien sairauksien, syövän ja lihavuuden tutkimuksessa sekä hoidossa. Kansainvälisessä tiedeyhteisössä aktiivisesti vaikuttava professori Mäkinen tuo mukanaan edelleen uutta osaamista erityisesti imu- ja verisuonien tutkimusmalleista, geenien editoinnista, kuvantamisesta ja datatieteestä.
Kuvataiteen vuosi
Kansallisgallerian kanssa toteutettavaa Wihuri-päivää vietettiin vuonna 2023 nykytaiteen museo Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa.
Wihurin rahasto kartuttaa vuosittain Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettua nykytaidekokoelmaansa. Lisäksi säätiö tukee kuvataiteen kenttää residenssiohjelmien, tapahtumien ja hankkeiden kautta.
Yksi vuoden 2023 aikana säätiön taidekokoelmaan hankituista teoksista on Emma Sarpaniemen Self- Portrait Wearing Red Socks.
48 uutta teosta taidekokoelmaan
Vuonna 1957 Jenny ja Antti Wihurin rahasto päätti kuvataiteen osalta ryhtyä apurahojen sijasta tekemään taideostoja. Nykyisin säätiön taidekokoelma on yksi Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista.
Vuosittain täydennettävä kokoelma käsittää yli 3500 taideteosta ja kattaa aikajänteen 1940-luvulta nykypäivään. Monipuolinen kokoelma sisältää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita ja videoita. Teoksia on esillä vaihtuvina kokonaisuuksina, ja kuratoinnista vastaa Rovaniemen taidemuseo.
Vuonna 2023 rahasto lahjoitti Rovaniemen taidemuseolle 48 vuoden 2022 aikana hankittua taideteosta. Vuoden aikana kuvataidelautakunta hankki säätiölle yhteensä 74 uutta teosta tai teoskokonaisuutta.
The quick happens to us (2023) Alina Sinivaara
Rauma (2022) Rauha Mäkilä
Eläinoletettu (nro 14) Hans-Peter Schütt
I feel blue (2023) Saana Wang
Residenssitaiteilijat Temppelikadulla ja pohjoisessa
Säätiön omistama Temppelikadun taiteilija-ateljee tarjoaa suomalaisille ja Suomessa asuville taiteilijoille mahdollisuuden Helsingissä työskentelyyn. Rahaston ja Lapin yliopiston kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle työskentelyn Rovaniemellä.
Temppelikadun taiteilija-ateljee on Jenny ja Antti Wihurin rahaston omistama ateljeehuoneisto Helsingin Etu-Töölössä. Rahasto hankki, peruskorjasi ja varusti ateljeen vuonna 2007 tarjotakseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville taiteilijoille mahdollisuuden asua ja työskennellä Helsingissä. Suomalaiset ja Suomessa asuvat kuvataiteilijat voivat viettää ateljeessa 6–12 kuukauden residenssijaksoja. Kuvataiteilija Johanna Ketolan residenssijakso Temppelikadulla jatkui syksyyn 2023. Sen jälkeen residenssitaiteilijana aloitti kuvataiteilija Michal Czinege.
Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston yhteinen kutsutaiteilijaohjelmassa yliopisto tarjoaa taiteilijoille työskentely- ja asumistilat, Wihurin rahasto työskentelyapurahan. Ajatuksena on, että stipendiaatti saa residenssin ajaksi täydellisen työrauhan pohjoisen luonnon keskellä. Kevään 2023 kutsutaiteilija oli kuvataiteilija Jenni Eskola. Syksyllä kolmen kuukauden työskentelyjakson Rovaniemellä vietti kuvataiteilija Denise Ziegler.
Michael Czinege on keskittynyt työssään mm. ekologisesti kestävien materiaalien ja värien tutkimiseen.
Sykysyllä 2023 Temppelikadun residenssijaksonsa aloittanut Michal Czinege on slovakialaissyntyinen kuvataiteilija, ja on elänyt Suomessa vuodesta 2016 lähtien. Tän tutkii työssään erityisesti havainnon, todellisuuden ja havaitsijan välisiä suhteita.
Lue Czinegen haastattelu
Czinege leikittelee teoksissaan usein valoilla ja varjoilla.
Kummimuseot Imatralle ja Raumalle
Kuvataiteen kummimuseotoiminta tarjoaa museoille mahdollisuuden uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella.
Wihurin rahaston kuvataiteen kummimuseotoiminta tukee määrärahojen jatkuvan supistumisen kanssa taistelevien pienten ja keskisuurten taidemuseoiden nykytaiteen hankkeita.
Vuonna 2023 taidemuseoille järjestettiin ensimmäistä kertaa avoin haku, jossa museot hakivat rahoitusta omalle hankkeelleen. Kummimuseoiksi 2024–2025 valittiin Lönnströmin taidemuseo Raumalla ja Imatran taidemuseo, joille molemmille myönnettiin 100 000 euron rahoitus. Lönnströmin taidemuseo kehittää rahoituksella uudenlaisia yleisötyön muotoja erityisesti niille, jotka eivät yleensä hakeudu taidenäyttelyihin. Imatran taidemuseo toteuttaa kaupungin puunjalostushistoriasta inspiroituneen kansainvälisen näyttelykokonaisuuden.
Wihuri-päivä kutsui uusia yleisöjä taideaarteiden äärelle
Taidemuseoissa tehdään pitkäjänteistä työtä uusien yleisöjen palvelemiseksi. Kansallisgallerian kanssa toteutetun Wihuri-päivän tarkoituksena on madaltaa kynnystä kurkistaa museoon.
Vuonna 2023 Wihuri-päivää vietettiin 1. joulukuuta, jolloin rahasto tarjosi maksuttoman sisäänpääsyn Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoihin.
Lisäksi jaoimme 6 000 vapaalippua Kansallisgallerian museoihin esimerkiksi kuntoutus- ja mielenterveystoimintaa, kotoutustyötä ja nuorten sekä perheiden toimintaa tukeville järjestöille. Tarkoituksena on mahdollistaa museovierailut niille ihmisille, joille museoissa vieraileminen ei ole osa arkea tai mahdollista suurien yleisömäärien ilmaispäivinä.
Lue lisää
Tohtoreita maailmalle ja yrityksiin
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on mukana Suomen tieteen kansainvälistymistä edistävässä Säätiöiden post doc -poolissa ja PoDoCo-poolissa, joka tukee tohtoreiden työllistymistä yrityksiin.
Säätiöiden post doc -pooli on suomalaisten säätiöiden yhteinen apurahapooli, joka on perustettu vuonna 2009 edistämään tutkijoiden kansainvälistymistä. Pooli on tarkoitettu tohtoreille, jotka lähtevät väitöskirjan jälkeen tekemään tutkimustyötä ulkomaille. Käytännössä poolin tarjoamat apurahat toimivat siis tutkijanuran starttirahana.
Säätiöiden Post Docs in Companies -ohjelma, tuttavallisesti PoDoCo, tarjoaa jo valmistuneille tai pian valmistuville nuorille tohtoreille rahoitusta yritykseen työllistymiseen. Ohjelmaan voivat hakea tohtorit miltä tieteenalalta tahansa.
Vuoden aikana Wihurin rahasto myönsi post doc -poolissa kuudelle tohtorille apurahan ulkomaiseen tutkimusjaksoon, ja PoDoCo-poolissa rahoitusta yhdeksälle tutkijalle.
Uudet klassikot -tuki laajeni
Kuvassa Uudet klassikot tukea vuonna 2023 saanut Joensuun Taidelainaamo, joka on Joensuun taiteilijaseura ry:n luotsaamaa Taidekeskus Ahjoa.
Vuonna 2022 perustettu Uudet klassikot -rahasto on valtion sekä Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin, Alfred Kordelinin säätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston
yhteinen ponnistus taiteen aseman parantamiseksi.
Valtion ja neljän säätiön vuonna 2022 perustama Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto jakoi tukea toista kertaa. Nyt tukea myönnettiin esittävän taiteen toimijoiden lisäksi myös kuvataiteen alalla toimiville yhteisöille, kuten gallerioille ja taidelainaamoille, jotka järjestävät näyttelyitä ja myyvät teoksia.
Uudet klassikot -rahaston tarkoituksena on parantaa taiteen asemaa yhteiskunnassa sekä kasvattaa teosten ja tuotantojen elinkaarta ja yleisömääriä. Uudet klassikot -tuki myös kannustaa organisaatioita ja taiteilijoita hallinnolliset rajat ja rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön.