Hyppää sisältöön

Säätiön asiamieheltä

Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa summaa säätiön vuotta 2024 ja pohtii, miten tasapainotella uusien avauksien ja yhteiskunnallisen jatkuvuuden turvaamisen välillä.

Elämme murrosten sekä epävarmuuden aikaa, joka vaatii kekseliästä kokeilua ja uusien ratkaisujen etsimistä.

Tässä säätiöt ovat vahvoilla. Itsenäisinä ja ketterinä toimijoina meillä on mahdollisuus ottaa riskejä ja reagoida nopeasti. Voimme tukea sellaisia hankkeita, joihin kaikki eivät välttämättä vielä usko, mutta joissa on yhteiskunnalle valtavaa potentiaalia. Parhaimmillaan säätiörahoitus toimii katalyyttina esimerkiksi uuden tutkimus- tai taidehankkeen alkuvaiheessa.

Viime aikoina olen huomannut ajattelevani paljon myös toista tärkeää näkökulmaa: kuinka pitää kiinni siitä, minkä haluamme yhdessä säilyttää ja siirtää tuleville sukupolville?

Apurahat ja muu tuki 2024

Yhteensä 15 milj. euroa

Tuki vuosina 2013–2024

Tuen jakautuminen

Vastaanotettuja apurahahakemuksia 2024

5485

Rahoitettuja hankkeita

448

Myöntöprosentti

8,2

Apurahansaajamme esittäytyvät

Samuel Girmay on kiinnostunut luonnontieteiden opetuksen saavutettavuudesta.

Samuel Girmay

väitöskirjatutkija

Oikeista laboratorioista kehitetyt virtuaaliset oppimisympäristöt sisältävät videoita, menetelmiä avaavaa tekstiä, havainnollistavia kuvia sekä interaktiivisia tehtäviä. Niiden avulla oppilaat mistä päin tahansa Suomea pääsevät näkemään konkreettisesti, miten esimerkiksi parasetamoli-tabletteja tai dieseliä valmistetaan.

Tutkimuksessaan Samuel Girmay keskittyy virtuaalilaboratorioiden rooliin erityisesti yläkouluissa. Pilottikouluista saadun palautteen perusteella virtuaalilaboratoriot tukevat erityisesti kielitietoista opetusta ja opetuksen saavutettavuutta. Virtuaalisessa ympäristössä oppilaat saavat tutustua sanastoon ja menetelmiin omassa tahdissaan. Se voi hyödyttää myös muita lapsia, joilla on esimerkiksi luki- tai neuropsykiatriseen häiriöön liittyviä oppimisen haasteita.

Sanna Hirvonen

kirjailija

Suomessa betoni on ollut hyvinvointivaltion rakennusaine, johon liittyy voimakasta edistysuskoa: sillä on pystytty valmistamaan koteja massoille, terveyskeskuksia, seurakuntataloja ja paljon kouluja. Samalla on kuitenkin syntynyt paikkoja, joita nimitetään betonihelveteiksi. Alta on raivattu arvokasta metsää ja historiallisia rakennuksia. Betoniteollisuus raaka-aineineen on suunnattomien hiilidioksiidipäästöjen lähde.

Juuri tämä ristiriitaisuus kiehtoo Sanna Hirvosta, joka työstää betoniarkkitehtuurin eri ulottuvuuksia tarkastelevaa esseeteosta. Rakennettu ympäristö heijastelee aina tietynlaisia arvoja, ihanteita sekä vallankäytön tapoja, hän toteaa.

”Betoni puhuttelee minua esteettisellä tasolla, mutta haluan tutkia myös sen yhteiskunnallisia ja ekologisia ulottuvuuksia. Mitä merkitsee suhtautua intohimoisesti johonkin sellaiseen, jonka tietää aiheuttavan myös paljon tuhoa ympäristölle?”

Magdalena Celuch

post doc -tutkija

Verkkohäirintä voi ulottua ikävästä kommentoinnista ja trollaamisesta laajamittaiseen uhkailuun tai esimerkiksi henkilötietojen levittämiseen. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että monissa maissa jopa 30-50 prosentilla väestöstä on ollut hiljattain negatiivisia kokemuksia verkossa.

Tutkijatohtori Magdalena Celuch oli yllättänyt huomatessaan, että ilmiön yleisyydestä huolimatta sitä, mitä tapahtuu verkkohäirinnän jälkeen, on tutkittu hyvin vähän.

Nyt Celuch täyttää tutkimusaukkoa itse. Tampereen yliopistossa toteuttamassaan tutkimusprojektissa hän keskittyy verkkohäirinnän kohteena olleiden näkökulmaan ja pyrkii selvittämään, millainen toiminta voi auttaa lieventämään häirinnän negatiivisia vaikutuksia.

Wihurin tutkimuslaitos perustettiin vuonna 1944. Ennen Salus-rakennukseen muuttoa tutkimuslaitos toimi Kulosaaressa.

Wihurin tutkimuslaitoksen vuosi

Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 1944 perustama Wihurin tutkimuslaitos on saavuttanut kansainvälisesti merkittäviä tuloksia sydän- ja verisuonitautien tutkimuksessa. Vuosi 2024 merkitsi Biomedicum Helsinki -tutkimuskeskuksessa Meilahdessa toimivalle Wihurin tutkimuslaitokselle muutosten aikaa. Tutkimuslaitoksen uutena johtajana aloitti professori Taija Mäkinen.

Wihurin tutkimuslaitos on osa Jenny ja Antti Wihurin rahastoa. Vuonna 2024 säätiö käytti tutkimuslaitoksen toimintaan 2,1 miljoonaa euroa, ja lisäksi se on saanut ulkopuolista kilpailtua tutkimusrahoitusta. Tutkimuslaitoksen sisällä toimi vuonna 2024 seitsemän itsenäistä tutkimuslinjaa. Laitoksessa työskentelee kansainvälinen ryhmä lääkäreitä, molekyylibiologeja, biokemistejä ja laboratorioteknikkoja. Vakituisen henkilökunnan lisäksi tutkimuslaitos tarjoaa muun muassa tohtorikoulutettaville mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen.

Wihurin tutkimuslaitoksen monimuotoinen tutkimusohjelma sisältää sekä biolääketieteellistä perustutkimusta että soveltavaa translationaalista tutkimusta. Vuonna 2024 laitoksen tutkimus ulottui rakenteellisista ja molekyylitason löydöistä solutason ja sairausmekanismien ymmärtämiseen verenkiertoelimistössä, imusuonistossa sekä näihin liittyvissä sairauksissa. Tulevina vuosina tutkimuslaitoksen tavoitteena on kehittää kolmikantaohjelma, joka keskittyy sydän- ja verisuonisairauksien ohella veri- ja imusuonten kehittymistä ja uudismuodostumista sääteleviin mekanismeihin sekä niiden rooliin tulehduksellisissa sairauksissa ja kudosvaurioiden korjaamisessa.

Vuonna 2024 laitoksessa käynnistettiin huippuluokan kaksifotoni-mikroskoopin yhteishankinta elävän kudoksen molekyylitasolla tapahtuvaa kuvantamista varten. Mikroskooppi tulee merkittävästi parantamaan tutkimusryhmien kykyä suorittaa korkeatasoista tutkimusta tulevaisuudessa.

Wihurin tutkimuslaitos järjesti 1940-luvulla koko Suomen laajuisen keksijäkilpailun. Parhaat keksinnöt julkaistiin vuonna 146 ilmestyneessä Sampo-kirjassa.

Wihurin tutkimuslaitoksen johtajana vuosina 1947–1983 toiminut Pentti Halonen tunnettiin lupsakkana savolaisena, johon potilaat luottivat. Kuvassa Halonen on tiettävästi tutustumassa Meilahden sairaalan henkilökuntaruokalaan.

Haluamme säätiönä nostaa esiin eri alojen huippuammattilaisia, jotka myös innostavat muita ja siirtävät alansa tietoutta eteenpäin.

Arto Hiltunen, Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallituksen puheenjohtaja

Risto Ilmoniemi, Ulla Tapaninen, Petri Kuokka ja Aseman lapset ry palkittiin

Vuonna 2024 Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi neljä palkintoa tunnustuksina saajien ansioista ja huomionosoituksina heidän edustamilleen aloille.

Teknillisen fysiikan emeritusprofessori Risto Ilmoniemi palkittiin 50 000 euron kunniapalkinnolla pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta tutkimustyöstä sekä tulevien tutkijasukupolvien kasvattamisesta.

Näyttelijä ja laulaja Ulla Tapaninen palkittiin 30 000 euron tunnustuspalkinnolla monipuolisesta ja rajoja rikkovasta näyttelijäntyöstä sekä elämyksien tarjoamisesta yleisöille läpi vuosikymmenien.

Kuvankäsittelijä Petri Kuokka pakittiin 15 000 euron kädentaitopalkinnolla arvokkaasta työstä suomalaisen valokuvataiteen hyväksi sekä tiedon välittämisestä seuraavalle sukupolvelle.

Aseman Lapset ry palkittiin 250 000 euron yhteisöpalkinnolla pitkäjänteisestä ja ennakkoluulottomasta työstä lasten ja nuorten turvallisen kasvun tukemiseksi.

Kuvataidetoiminta

Eläinoletettu nero 12, Hans-Peter Schutt (2022)

Rahaston kuvataidetoiminnan ytimessä on Rovaniemen taidemuseoon lahjoitetun nykytaidekokoelman kartuttaminen. Lisäksi tuemme kuvataiteen kenttää residenssiohjelmien, tapahtumien ja hankkeiden kautta

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma Rovaniemen taidemuseossa on yksi Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista. Vuosittain täydennettävä kokoelma käsittää noin 3600 taideteosta ja kattaa aikajänteen 1940-luvulta nykypäivään. Monipuolinen kokoelma sisältää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita ja videoita. Teoksia on esillä vaihtuvina kokonaisuuksina, ja kuratoinnista vastaa Rovaniemen taidemuseo.

Vuonna 2024 rahasto lahjoitti Rovaniemen taidemuseolle 72 vuoden 2023 aikana hankittua taideteosta.

Vuoden 2024 rahasto hankki yhteensä 75 uutta teosta tai teoskokonaisuutta. Alla voit selata niistä muutamia.

Residenssitaiteilijat Temppelikadulla ja pohjoisessa

Säätiön omistama Temppelikadun taiteilija-ateljee tarjoaa suomalaisille ja Suomessa asuville taiteilijoille mahdollisuuden Helsingissä työskentelyyn. Rahaston ja Lapin yliopiston kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle työskentelyn Rovaniemellä.

Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston yhteinen kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle kolmen kuukauden työskentelyn Rovaniemellä. Lapin yliopisto tarjoaa taiteilijoille työskentely- ja asumistilat, Wihurin rahasto työskentelyapurahan. Ajatuksena on, että stipendiaatti saa residenssin ajaksi täydellisen työrauhan pohjoisen luonnon keskellä.

Kevään 2024 kutsutaiteilija oli kuvataiteilija Iiri Poteri. Syksyllä työskentelyjakson Rovaniemellä vietti kuvataiteilija Marjatta Holma. Vuonna 1995 käynnistetyn ohjelman kautta Rovaniemellä on vieraillut 57 taiteilijaa.

Temppelikadun taiteilija-ateljee on Jenny ja Antti Wihurin rahaston omistama ateljeehuoneisto Helsingin Etu-Töölössä. Rahasto hankki, peruskorjasi ja varusti ateljeen vuonna 2007 tarjotakseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville taiteilijoille mahdollisuuden asua ja työskennellä Helsingissä. Suomalaiset ja Suomessa asuvat kuvataiteilijat voivat viettää ateljeessa 6–12 kuukauden residenssijaksoja.

Kuvataiteilija Michal Czinegen residenssijakso Temppelikadulla jatkui syksyyn 2024. Sen jälkeen residenssitaiteilijana aloitti kuvataiteilija Eeva-Maija Pulkkinen.

Eeva-Maija Pulkkinen on Turussa asuva kuvataiteilija, joka työskentelee kuvanveiston, tekstin, kuvan ja installaation parissa.

Marjatta Holma tunnetaan tilallisista, karsituista maalauksista, joissa korostuvat esittävyyden sijaan työskentelyn jäljet ja materiaalien ominaisuudet.

Poimintoja isoista hankkeista

Yleisssäätiönä myönnämme apurahoja aina yksittäisen soittimen hankinnasta monivuotisten tutkimushankkeiden rahoitukseen. Alla voit tutustua muutamaan isompaan hankkeeseen, joita olimme tukemassa vuonna 2024.

Yhteiskunnan vakautta lisäävää tutkimusta

Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja moneen suuntaan kohdistama hybridisodankäynti ovat korostaneet tarvetta yhteiskunnan vakautta lisäävälle tutkimukselle ja sotatieteelliselle osaamiselle. Maanpuolustuskorkeakoulu saa kolmena vuonna yhteensä 750 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa tuotetaan uutta tietoa kokonaismaanpuolustuksesta osana kansallista resilienssiä, Venäjän sotilaallisesta ajattelusta sekä Ukrainan sodan taktiikasta ja operaatiotaidosta Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta.

Suomen taidehistoria uuteen pakettiin

Taidehistorian kenttä ja taiteen tulkitsemisen tavat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Åbo Akademi tuottaa 60 kirjoittajan voimin Suomen taiteen ja arkkitehtuurin historiaa käsittelevän laajan yleisteoksen, joka ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi. Yleistajuinen kirja kattaa ajan keskiajalta vuoteen 2020, ja on suunnattu suurelle, taiteesta kiinnostuneelle yleisölle, alan opiskelijoille ja ammattilaisille. Wihurin rahasto tuki teoksen valmistumista 100 000 eurolla.

Kohti parempaa ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä

Huimaa vauhtia kehittyvän tekoälyteknologian roolista laadullisessa tutkimuksessa kaivataan selkeämpää näkemystä tiedeyhteisössä. 100 000 euron rahoituksen saanut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusprojekti tarttuu tähän haasteeseen. Professori Rebecca Piekkarin johtama hanke pyrkii ymmärtämään paremmin tekoälyn vastuullista käyttöä esimerkiksi johtamistutkimuksessa.

Vertaistuella jatko-opiskelijoiden yksinäisyyttä vastaan

Jatko-opiskelijoiden kokema yksinäisyys ja irrallisuuden tunteet ovat nousseet esiin erityisesti koronapandemian jälkeen. Opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevä Nyyti ry sai 50 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on vahvistaa jatko-opiskelijoiden vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Mentorointitoimintaa ja myötätuntotaitoja kehittämällä voidaan ehkäistä muun muassa opiskelijoiden uupumista.

Viestinnän ja vaikuttavuuden tukea apurahatutkijoille

Säätiö on jo pitkään miettinyt, kuinka tarjota apurahansaajille vahvempaa viestinnällistä tukea. Vuonna 2024 järjestimme ensimmäiset, saamamme palautteen perusteella räätälöidyt koulutukset.

Tavoitteena on tukea erityisesti uransa alussa olevien tutkijoiden viestintätaitoja ja verkostoitumista sekä lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta – koska apurahansaajamme edustavat hyvin moninaista ja monialaista ammattilaisten joukkoa, koulutusten kohderyhmää oli järkevää rajata.

Toimittaja ja tietokirjailija Mari Mannisen vetämässä mediakoulutuksessa keskusteltiin muun muassa asiantuntijahaastateltavana toimimisesta sekä tutkijan asemasta muuttuvalla mediakentällä. Urpu Strellman ja Johanna Vaattovaara toteuttivat kaksiosaisen verkkokoulutuksen tutkimustiedon yleistajuistamisesta ja tiedeviestinnästä. Yhteensä koulutuksiin osallistui noin 50 tutkijaa, ja innostuneen vastaanoton perusteella suunnitelmana on tarjota viestintäkoulutuksia myös tulevina vuosina.

Tutkijat kaipaavat nykyistä enemmän tukea ja ohjausta tiedeviestinnän tekemiseen, toteavat suomen kielen professori Johanna Vaattovaara ja kustantaja Urpu Strellman, jotka kouluttivat Wihurin rahaston apurahansaajia tutkimustiedon yleistajuistamisessa vuonna 2024. He ovat myös saaneet teemaa käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahan.