Apurahansaajat 2026 esittäytyvät: Juho Junttila tutkii koulutuksen taloustiedettä
Juho Junttilaa kiinnostaa, miten laajasti koulutus vaikuttaa ihmisten työuriin, toimeentuloon ja hyvinvointiin. Väitöskirjassaan hän tarkastelee muun muassa oppivelvollisuusuudistuksen vaikutuksia ja ammatillisen koulutuksen muutoksia.
Vielä kandia tehdessään Juho Junttila ajatteli, että taloustieteen tärkeiden aiheiden kuului olla hieman ”totisia ja harmaita”. Tällaisia olivat esimerkiksi suuret makrotalouden kysymykset, kuten valtionvelka ja talouskasvu.
Muutaman oikea-aikaisen neuvon ansiosta Junttila päätyi kuitenkin tekemään väitöskirjaa koulutuksen taloustieteestä. Nimensä mukaisesti ala tutkii koulutusta taloustieteen näkökulmasta, mutta sivuaa usein myös esimerkiksi sosiologiaa ja kasvatustiedettä.
Junttilaa kiinnostaa erityisesti se, miten laajasti koulutus vaikuttaa ihmisten elämään. Koulutuksen lonkerot ulottuvat selvästi työmarkkinoille ja talouskasvuun, mutta näkyvät myös ihmisten terveydessä, onnellisuudessa ja parisuhteiden muodostumisessa.
Uskottavuusvallankumouksen etulinjassa
Koulutuksen taloustiede on myös ollut eturintamassa kehittämässä menetelmiä, joilla voidaan tuottaa luotettavaa tietoa koulutuksen merkityksestä.
”Viimeisten 20–30 vuoden aikana taloustieteessä on korostunut niin sanottu uskottavuusvallankumous. Keskeistä on ollut kehittää läpinäkyviä tutkimusmenetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa selkeää tietoa syy-seuraussuhteista. Koulutuksen taloustiede on ollut tässä kehityksessä ihan kärjessä”, Junttila kuvailee.
Junttilan väitöskirja tarkastelee koulutuksen vaikutuksia nuorten elämään ja työmarkkinoihin. Yksi keskeisistä tutkimuskohteista on Suomessa vuonna 2021 toteutetun oppivelvollisuusiän korotuksen vaikutus esimerkiksi syrjäytymiseen ja työuran alkuvaiheisiin.
Junttila toteaa, että oppivelvollisuusiän korotus 18 vuoteen voi olla suurin yksittäinen muutos koulutusjärjestelmässämme vuosikymmeniin. Edellinen iso muutos oli siirtyminen kansakoulusta yhtenäiskoulujärjestelmään 1970-luvulla. Oppivelvollisuusiän korottamisesta on jo käyty paljon keskustelua: pitäisikö muutokset tehdä ennemmin jo peruskoulun aikana, ja onko pakottamisesta hyötyä, jos nuori ei halua tai pysty oppimaan?
Tutkimus on tuonut esiin myös uudistuksen toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Kun Junttila tarkasteli ensimmäistä kertaa koulun keskeyttäneiden osuuksia uudistuksen jälkeen, hän yllättyi tuloksista.
”Tajusin, että siellä oli edelleen runsaasti nuoria, jotka keskeyttivät koulun, vaikka lain mukaan heidän ei periaatteessa pitäisi tehdä niin. Ja keskeytykset voivat kestää hyvinkin pitkään.”
Toisessa artikkelissaan Junttila tarkastelee vuonna 2018 toteutetun ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksia. Uudistuksen myötä oppimista siirrettiin aiempaa enemmän työpaikoille, mutta muutoksen vaikutuksista opiskelijoiden osaamiseen tiedetään vielä vähän. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ammatillista koulutusta voitaisiin järjestää niin, että se tukisi paremmin nuorten osaamista ja työelämävalmiuksia.
Yksityiskohdat voivat kertoa paljon maailmasta
Mitä neuvoja Junttila antaisi väitöskirjaa aloittavalle tai omaa tutkimusaihetta vasta pohtivalle?
”Jos haluaa tehdä määrällistä tutkimusta, minusta kannattaa lukea mahdollisimman laajasti erilaista kirjallisuutta, myös fiktiota. Sitä kautta voi kirkastua, millaiset kysymykset oikeasti kiinnostavat. Sen jälkeen voi pohtia, mitä kautta kysymystä voisi omassa työssä lähestyä.”
Hyvin rajattujenkin näkökulmien kautta syntyy merkittävää ja arvokasta tutkimustietoa, Junttila muistuttaa.
”Usein sellaisetkin tutkimukset, jotka vaikuttavat vähän pieniltä yksityiskohdilta, voivat lopulta kertoa tosi paljon maailmasta ja ihmisten käyttäytymisestä.”
