uutinen
9.10.2018
12 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloille
Apurahansaajat pohtivat hankkeissaan muun muassa Suomen ruokatuotannon ja maatalouden kohtaamia haasteita sekä lukutaitoa ja kriittistä ajattelua.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 12 miljoonaa euroa tieteen (60%), taiteen (20%) ja yhteiskunnallisen toiminnan (20%) hankkeille vuoden 2018 apurahahaussa. Tukea myönnettiin 327 yksityishenkilölle tai työryhmälle ja 117 yhteisölle eli yhteensä 444 apurahaa. Jakosumma sisältää 126 kokovuotista, pääasiassa väitöskirjatyö- ja post doc-apurahaa.
Apurahaa haettiin yhteensä 104 miljoonaa euroa ja hakemuksia tuli 4820 kappaletta. Haetusta summasta voitiin myöntää 12 %.
Vuoden 2018 jaossa esiin nousseita teemoja olivat muun muassa Suomen ruokatuotannon ja maatalouden haasteet sekä lukutaito ja kriittinen ajattelu. Tänä vuonna ympäristökysymyksiä tarkasteltiin erityisesti energian tuotannon kannalta.
”Yksi Wihurin rahaston tehtävistä on tuellaan vauhdittaa keskustelua kunkin ajan yhteiskunnallisten kysymysten äärellä ja etsiä tarkalla korvalla seuraavia”, sanoo rahaston asiamies Arto Mäenmaa.
Rahasto myönsi kaksi uutta isoa monivuotisen tuen hanketta. Otaniemeen perustettava Centre for Young Synbio Scientists -tutkimusyhteisö sai 1 055 000 euron apurahan, joka jakautuu seuraavalle kolmelle vuodelle. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia aloittaa kansainvälisen musiikkialan vierailijaohjelman, johon Wihurin rahasto on myöntänyt niin ikään kolmevuotisen 450 000 euron rahoituksen. Kummankin hankkeen apurahan ensimmäinen osa jaetaan vuoden 2018 myönnössä.
12 miljoonan euron jakosummaan kuului myös rahaston omien toimintojen kuten kuvataideostojen ja residenssien sekä Wihurin tutkimuslaitoksen toiminnan rahoittaminen. Summa sisältää myös rahaston osuudet säätiöiden yhteisistä Post-doc poolista ja Post Docs in Companies -poolista sekä kunnia- ja tunnustuspalkinnot.
Wihurin kunniapalkinnon sai arkkitehti Rainer Mahlamäki ja tunnustuspalkinnot toimittaja Laura Saarikoski ja lastenmusiikkia esittävä Pikku Papun Orkesteri.
Listan vuoden 2018 apurahansaajista löydät täältä.
Merja Penttilän synteettisen biologian hanke sai kolmivuotisen yli miljoonan euron rahoituksen.
Biotekniikan tutkimusprofessori Merja Penttilä perustaa nuoria synteettisen biologian väitöskirja- ja post doc -tutkijoita yhteen kokoavan Centre for Young Synbio Scientists–tutkimusyhteisön.
Synteettinen biologia, synbio, on uusi, nopeasti kehittyvä tieteenala, jossa rakennetaan eläviä soluja ihmisen suunnitelmien pohjalta. Synbion kaltaiset biotekniikan uudet muodot mahdollistavat kestävää kehitystä. Jo nyt energia-ja kemianteollisuus siirtyvät käyttämään uutta biotekniikkaa kehittäessään keinoja korvata öljy uusiutuvilla raaka-aineilla tai jätteillä.
Tutkimusyhteisöstä tulee alusta monitieteelliselle synteettisen biologian tutkimukselle. Otaniemeen perustettavan yhteisön tarkoituksena on kannustaa tutkijoita ennakkoluulottomuuteen ja rohkeuteen synteettisen biologian sovelluskohteiden etsimisessä.
”Synbiossa yhdistyvät biologia, insinööritieteet ja tekoäly, ja se tulee olemaan vahvassa roolissa seuraavassa teollisessa vallankumouksessa”, Penttilä uskoo.
Johannes Ekholm sai apurahan romaanin kirjoittamiseen.
Taiteilija Johannes Ekholmin seuraava kaunokirjallinen romaani käsittelee työn, taiteen ja aktivismin teemoja. Syksyllä 2016 aloitettu taustatyö on kerryttänyt yli 900 sivua materiaalia. Romaani ohjataan myös äänikirjaksi.
”Taiteen, tietotyön ja markkinoinnin piirissä tapahtuva arvonluonti ei suinkaan ilmaannu tyhjästä pelkkänä neronleimauksena tai metafyysisenä luonnonlahjana vaan sen edellytyksenä on aina valtava määrä näkymätöntä ja palkatonta työtä. Tätä työtä yritän tarinassa tehdä näkyväksi”, Ekholm sanoo.
Aaltoes sai apurahan Dash Design Hackathonin järjestämiseen.
Dash Design Hackathon on opiskelijavetoisen yrittäjyyttä edistävän Aalto Entrepreneurship Society ry:n järjestämä tapahtuma, joka tuo yhteen 300 osallistujaa muotoilun, tekniikan ja kauppatieteen aloilta. Tapahtuman tarkoituksena on täyttää startup-maailmasta ja hackathonien kentältä ilmennyt tarve muotoilu osaamiselle. Lisäksi Dash haluaa osoittaa muotoilun tärkeyden yhteiskunnassa alasta riippumatta.
“Muotoilun periaatteiden mukainen ongelmanratkaisu ja käyttäjälähtöisyys mahdollistavat uudenlaisten ja toimivien ratkaisujen löytämisen. Eri alojen osaajien työskenteleminen yhdessä mahdollistaa kokonaisvaltaiset konseptit, joissa otetaan kaikki näkökulmat huomioon”, sanoo yksi tapahtuman pääjärjestäjäistä Heikki Ruhanen.
Jonas Sjöblom sai kolmannen vuoden jatkoapurahan väitöstutkimukseensa.
Valtiotieteiden maisteri Jonas Sjöblom tarkastelee väitöstutkimuksessaan kuntalaisten yhteiskunnallista osallistumista, kansalaisaktivismia ja lähidemokratian kehittämisen keinoja suomalaisessa kaupunkiympäristössä. Tampereen yliopistolla työskentelevän Sjöblomin tutkimus keskittyy kansalaisosallistumisen merkitykseen kaupunkisuunnittelussa. Työn keskeinen kysymys on, miten asukkaiden kokemuksellista tietoa voidaan yhdistää asiantuntijatietoon kaupunkisuunnittelun käytännöissä.
”Alhainen äänestysaktiivisuus ja ihmisten heikko kiinnittyminen puolueisiin luovat painetta suorien osallistumismuotojen kehittämiselle. Digitalisaatio ja sosiaalinen media mahdollistavat kaupunkisuunnittelussa uudenlaisia osallistumiskanavia, joiden tutkiminen on tärkeää”, Sjöblom sanoo.
Aleksis Salusjärvi, Mikko Sarjanen ja Hanna Markkanen saivat apurahaa Sanat haltuun -lukutaitotyöpajojen järjestämiseen.
Sanataideohjaaja Aleksis Salusjärven, räppäri Mikko Sarjasen ja lasten ja nuorten puheterapeutti Hanna Markkasen Sanat haltuun -hanke vie räpin avulla lukutaitoa nuorille. Työryhmä haluaa herättää keskustelua ja nostaa tietoisuutta nuorten lukutaito-ongelmista ja eriytyvien tekstitaitojen seurauksista nuoren elämään.
“Perusopetuksen päättävillä nuorilla on oikeus kieleen ja sanojen voimaan. Haluamme antaa sen takaisin erityisesti niille, joille lukeminen tuottaa vaikeuksia”, Salusjärvi sanoo.
