uutinen
9.10.2021
Wihurin rahastolta 13,2 miljoonaa euroa tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle
Vuonna 2021 Wihurin rahasto tukee tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa yhteensä 13,2 miljoonalla eurolla. Apurahoilla tutkitaan muun muassa mannerjäätikön sulamisvesireittejä, tehdään matalien lämpötilojen perustutkimusta fysiikassa, järjestetään sukututkimuspäiviä, selvitetään humanistisen tutkimuksen arvoa, kyseenalaistetaan ja murretaan myyttejä murteiden puhtaudesta, opetetaan työelämä- ja taloustaitoja ja edistetään saariston talonpoikaiskulttuuria.
Apurahaa myönnettiin 326 yksityishenkilölle tai työryhmälle ja 121 yhteisölle, eli yhteensä apurahansaajia on 447.
Tuesta suurin osa, lähes 9,2 miljoonaa euroa, myönnettiin toukokuussa 2021 järjestetyn yleisen apurahahaun kautta. Säätiö vastaanotti keväällä yli 5100 hakemusta ja apurahaa haettiin yli 113 miljoonaa euroa. Hakemusmäärä laski edellisvuodesta vajaat 9 %, ja hakijoista lähes 9 %:lle myönnettiin apurahaa.
Katso toukokuussa järjestetyn yleisen apurahahaun kautta myönnetyt apurahat täältä.
Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle
Wihurin rahaston tuesta 61 % on tieteen aloille, 22 % taiteen aloille ja 17 % yhteiskunnalliseen toimintaan. Suurin osa apurahansaajista tekee apurahalla tieteellistä tutkimusta. Jakosumma sisältää 183 väitöskirja- tai post doc -apurahaa, joista kokopäiväisiä on 132. Tieteen apurahat kattavat laajasti muun muassa kauppatieteellisen, teknisen, maa- ja metsätaloustieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja humanististen alojen tutkimuksen.
On arvioitu, että jopa yli kaksi kolmasosaa suomalaisissa yliopistoissa väitöskirjaa tekevistä tutkijoista saa säätiörahoitusta.
“Väitöskirjat luovat pohjaa ja tekijöitä pitkäjänteiselle perustutkimukselle, jonka arvo voi olla sekä tieteen alan sisäisesti että yhteiskunnallisesti vaikuttavaa”, sanoo Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa.
Eräs merkittävä apurahahanke tieteen puolella on Wihurin kansainvälisen palkinnon vuonna 2017 saaneen akateemikko Markku Kulmalan työryhmän tutkimus, jossa selvitetään Kiinan suurkaupunkien ilmakemiallisen saastesumun synty- ja kasvumekanismeja. Hankkeelle myönnettiin 135 000 euron apuraha.
Neljälle ulkomailta Suomeen palaavalle tutkijalle myönnettiin homing-apurahaa kattamaan oman tutkimusryhmän perustamisen kustannuksia. Lisäksi esimerkiksi filosofian tohtori Joni Mäkinen työryhmineen sai 50 000 euroa hankkeeseen, jossa tutkitaan mannerjäätikön sulamisvesireittien ja murtoomaaperämuodostumien luontotyyppiä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia ja suojelutarvetta.
Apurahoja myönnettiin monipuolisesti myös taiteen eri aloille: soittimien hankintaan, esitysten valmisteluun ja toteutuskuluihin sekä taiteelliseen työskentelyyn musiikin, kirjallisuuden sekä teatteri- ja tanssitaiteen aloilla.
“Elämme keskellä haastavaa yhteiskunnallista muutosta. Ratkaisuja tarjoavan pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi meidän on pidettävä huoli niistä inhimillisistä kyvykkyyksistä, jotka mahdollistavat uuden, muuttuvan elämän ja maailman kohtaamisen ja käsittelemisen. Tähän taide voi tarjota työkaluja”, Mäenmaa sanoo.
Tänä vuonna kirjallisuudessa ovat vahvasti edustettuina nuoret tekijät: apurahaa saavat muun muassa Elsa Tölli, Antti Rönkä, Rasmus Arikka, Minea Lång ja Aino Vähäpesola. Tukea myönnettiin myös lukuisille lasten- ja nuortenkirjaprojekteille.
Yhteiskunnallisen toiminnan puolella apurahaa (100 000 euroa) saa muun muassa Gutsy Go ry nuorten syrjäytymistä ja polarisaatiota ehkäisevän Gutsy Go -toiminnan valtakunnallistamiseen. Pro Kaustinen ry saa 20 000 euroa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien sisältötyön ja profiilin kehittämiseen kestävän kehityksen ja aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyön saralla.
Apurahansaajat tilastoissa
Jenny ja Antti Wihurin rahasto kerää hakuvaiheessa apurahanhakijoilta tietoa saadakseen paremman kuvan tuen jakautumisesta. Apurahaa saaneista yksityishenkilöistä ja työryhmän vetäjistä 56 % on naisia, 43 % miehiä ja 1 % ilmoitti sukupuolekseen “muu”. Lähes 60 % on 25–39-vuotiaita. Nuorin apurahansaajista on syntynyt vuonna 2013 ja vanhin vuonna 1945.
Maantieteellisesti apurahansaajat painottuvat etenkin yliopistokaupunkeihin, kuten Helsinkiin, Espooseen, Turkuun ja Tampereelle. Apurahaa saaneista yksityishenkilöistä ja työryhmän vetäjistä 16 % oli merkinnyt kansallisuudekseen muun kuin Suomen.
Wihurin rahaston tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle kasvaa
Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle kasvaa tänä vuonna 400 000 eurolla verrattuna edellisvuoteen. 13,2 miljoonan euron kokonaisuuteen kuuluu myös aiemmin myönnettyjen apurahojen jatkorahoitusta, säätiön omien toimintojen, kuten kuvataideostojen ja residenssien (400 000 euroa) sekä biolääketieteen tutkimusta tekevän Wihurin tutkimuslaitoksen toiminnan rahoittaminen (2 000 000 euroa). Lisäksi summa sisältää neljä palkintoa.
Lisätietoja
Arto Mäenmaa
Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies
09 4542 4010
arto.maenmaa@wihurinrahasto.fi