Atte Sorvettula Wihurin rahastoon hallintopäälliköksi
Atte Sorvettula aloitti lokakuussa Wihurin rahaston hallintopäällikkönä. Hänen työssään yhdistyvät juridiikka, taloushallinto, henkilöstöasiat ja kiinteistöomaisuuden hallinnointi.
Jenny ja Antti Wihurin rahaston henkilökunta täydentyi lokakuussa uudella työntekijällä, kun Atte Sorvettula aloitti säätiön hallintopäällikkönä.
Sorvettula siirtyy tehtävään, jossa hänen edeltäjänään on pitkän uran säätiössä tehnyt kiinteistöpäällikkö Jukka Lehmusvirta. Lehmusvirta jää eläkkeelle vuoden 2026 jälkeen.
Pienessä organisaatiossa hallintopäällikön työnkuva on monipuolinen. Säätiön hallinnon kokonaisuudesta huolehtimiseen sisältyy taloushallinnon koordinointi, henkilöstöasioita sekä sopimuksiin ja muihin juridisiin kysymyksiin liittyvät tehtävät. Merkittävä osa työstä liittyy myös säätiön kiinteistöomaisuuden hallinnointiin.
Säätiön arjessa tämä tarkoittaa yhteistyötä monenlaisten kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa sekä huolehtimista siitä, että säätiön toiminnan käytännön asiat sujuvat.
Esitimme uudelle hallintopäällikölle kolme kysymystä.
Kuka olet ja mistä tulet?
Olen alun perin espoolainen ja muutaman mutkan kautta jälleen espoolainen. Tässä välissä muun muassa asuin Seinäjoella, opiskelin oikeustiedettä Helsingissä ja vietin vaihtovuoden Melbournessa, Australiassa. Perheellistymisen myötä muutimme hiljattain takaisin Espooseen.
Ajattelen, että oikeustieteellinen on hyvä yleiskoulutus. Sen lisäksi olen suorittanut Hankenissa KTM-tutkinnon. Opiskeluaikana työskentelin rakennus- ja kiinteistöalan asianajotoimistossa, jossa pääsin opettelemaan alan koukeroita. Sen jälkeen olen työskennellyt Koneen lakiosastolla ja maailman suurimpiin kiinteistöalan konsulttiyrityksiin kuuluvassa CBRE:ssä, jossa vastasin Suomen ja sittemmin Pohjoismaiden lakiasioista.
Viimeisin työpaikkani ennen säätiölle siirtymistä oli terveysteknologia-alan toimija Planmeca, jossa vastuullani olivat ennen kaikkea yritysryhmän vastuullisuuteen, riskienhallintaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät asiat.
Mikä houkutteli Wihurin rahastoon töihin?
Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensimmäinen kumpuaa pitkälti rahaston tarkoituksesta, joka korreloi vahvasti oman ajatusmaailmani kanssa. Henkisen ja taloudellisen sivistyksen edistäminen Suomessa, isänmaallisuus ja maanpuolustus sekä jatkuva uudistuminen, joka kulminoitui toisen maailmansodan jälkimainingeissa ennen kaikkea yhteiskunnan jälleenrakennukseen, ovat kaikki teemoja, jotka puhuttelevat minua. On kiinnostavaa pohtia, mitä nämä asiat tarkoittavat rahaston toiminnassa tänä päivänä. Se on hyvä syy tehdä tätä käytännön työtä.
Toinen asia on tehtävässä yhdistyvä sopiva kombo tuttua ja uutta. Työhön kuuluu laaja yleishallinnon paletti: juridiikkaa, HR:ää, taloushallintoa ja IT-asioita – kaikkea, mitä ikinä voikaan tulla vastaan. Mukana on myös varainhoidollinen aspekti ja kiinteistöomistuksista huolehtiminen. Tuleville vuosille riittää siis paljon uutta opittavaa.
Mikä innostaa juuri nyt?
Itsestään selvänä voittajana on kolmen kuukauden ikäinen poikamme Wilhelm. Kun tulen kotiin työpäivän jälkeen, hän on aina oppinut jotain uutta.
Moni innostava asia nivoutuu myös tähän uuteen työhön. Toimistolle on kiva tulla aamuisin, ja työpöydällä on paljon kaikkea kiinnostavaa.
Yleensä innostun myös siitä, mitä satun parhaillaan lukemaan. Tänä vuonna olen lukenut monipuolisesti kirjallisuutta Mihail Bulgakovista Ayn Randiin ja Kjell Westöstä Sayaka Murataan. Nuorempana luin paljon erilaista fantasiakirjallisuutta ja viime kesänä löysin tämän genren taas uudestaan. Nyt minulla onkin kesken jännittävä Brandon Sandersonin Mistborn-trilogia. Pentti Poukan kirjoittama mukaansatempaava elämäkerta Antti Wihurista saa minulta myös varauksettoman lukusuosituksen.