Hyppää sisältöön

"Tieteen ja taiteen kunnioittaminen tarkoittaa meille sitä, että arvostamme kaikkia hakemuksia ja perehdymme niihin huolellisesti ilman ennakkosensuuria. Emme oleta tietävämme etukäteen, mikä on tärkeää, vaan haluamme tukea sekä valtavirrassa kulkevia että siitä poikkeavia hankkeita."

Arto Hiltunen, Wihurin rahaston hallituksen puheenjohtaja

Miltä säätiön vuosi 2025 näytti?

Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Arto Hiltunen keskustelevat kuluneesta vuodesta, sivistyksen rakentamisesta ja luottamuksen merkityksestä. Kuva: Miikka Pirinen

Yhteiskunnassa on nyt paljon epävarmuutta ja tulevaisuudenuskoa rapauttavia kriisejä. Miten tämä heijastui säätiön toimintaan ja rahoittamiin hankkeisiin vuonna 2025?

Arto Mäenmaa: ”Olimme miljoonan euron lahjoituksella mukana mahdollistamassa tulevan arkkitehtuuri- ja designmuseon toteutumista. Halusimme tukea hanketta varhaisessa vaiheessa ja osoittaa uskoa kulttuuri-instituutioihin Suomessa. Toinen erityisen ajankohtainen hanke ja hieno esimerkki monitieteisestä työstä on Helsingin yliopistoon perustettava maatalousmetsätieteellisen ja farmasian tiedekunnan yhteinen huoltovarmuusprofessuuri, jota tuimme 100 000 eurolla.”


Arto Hiltunen: ”Rahaston alkuperäisessä säädekirjassa korostetaan myös maan jälleenrakennustyön tukemista ja maanpuolustustahdon vahvistamista. Ukrainan sodan alettua pohdimme, miten voisimme olla luontevasti mukana. Yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa löytyi ratkaisu: tuemme sen tutkimustoimintaa vuosina 2024–2026 yhteensä 750 000 eurolla. Tutkimus tuottaa uutta tietoa kokonaismaanpuolustuksesta osana kansallista resilienssiä sekä Venäjän sotilaallisesta ajattelusta ja Ukrainan sodan taktiikasta Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta. Myös säätiöiden yhteinen PoDoCo-ohjelma tuntuu nyt erityisen tärkeältä tavalta yhdistää tiede ja liike-elämä: ohjelmassa tohtorit ja yritykset voivat yhdessä luoda uutta.”

Vuonna 2025 Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi
ennätykselliset 16,2 miljoonaa euroa apurahoina, palkintoina
ja muuna tukena tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen
toiminnan aloille. Tuella edistetään muun muassa
kulttuuriperinnön tutkimusta, huoltovarmuutta ja uusia yhteisöllisyyden muotoja eri puolilla Suomea.

Suurin osa rahoituksesta jaettiin yleisen apurahahaun kautta. Sen kautta myönnettiin yli 11 miljoonaa euroa 460 uudelle hankkeelle, joista 344 oli yksityishenkilöiden tai työryhmien ja 116 yhteisöjen hankkeita.

Apurahat ja
hankkeet

Poimintoja tuetuista hankkeista

Kuva: Sami Saastamoinen

Miljoona euroa tulevalle AD-museolle

Rahaston vuoden 2025 suurin yksittäinen rahoituspäätös, miljoona euroa, kohdistui vuonna 2030 avattavan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon tukemiseen. Kahdessa erässä vuosina 2025 ja 2026 myönnettävä lahjoitus suunnataan arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön peruspääomaan. Sen tuotoilla mahdollistetaan kunnianhimoinen toiminta museon uudisrakennuksessa.

”Wihurin rahaston lahjoitus on merkittävä askel kohti uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon avaamista. Varhainen sitoutuminen hankkeeseen osoittaa uskoa tulevaisuuteen sekä siihen arvoon, jota muotoilu, arkkitehtuuri ja kulttuuri-instituutiot tuovat yhteiskuntaamme”, kommentoi Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould.

Ruokakasvatusta ja surutyön tukea

Vuoden 2025 rahoitusmyönnöissä korostui erityisesti innovatiivinen, uusia yhteistyön sekä yhteisöllisyyden muotoja etsivä kansalaisjärjestötyö.

Suomen 4H-liitto sai 75 000 euron rahoituksen satokausiajattelua, ruokakasvatusta ja paikallista yhteisöllisyyttä vahvistavan hankkeen pilotoimiseen. Eri puolilla Suomea järjestettävät puutarhatapahtumat kokoavat lapset, nuoret ja perheet yhteen myös pienissä kunnissa, joissa lasten ja nuorten harrastustoimintaa on vähän.

75 000 euron rahoituksen sai myös Irti Huumeista ry, joka tarjoaa tukipalveluita huumeita käyttävien läheisille, toipuville ja huumeita käyttäville. Jokainen huumekuolema koskettaa aina isoa joukkoa, ja Wihurin rahaston tuella kehitetään erityisesti huumeisiin kuolleiden läheisten surutyötä.

Baltic Sea Action Groupille myönnettiin 75 000 euron rahoitus tiedeviestintähankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista ymmärrystä erityisesti maaperän roolista hiilinieluna ja luonnon monimuotoisuuden lähteenä.

Kuva: Baltic Sea Action Group

Tohtoreita maailmalle ja yrityksiin

Yleisen apurahahaun lisäksi rahasto tuki väitöskirjan jälkeistä tutkimusta säätiöiden yhteisten apurahaohjelmien kautta.

Säätiöiden post doc -poolin perusajatuksena on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä tarjoamalla nuorille tutkijoille 6–24 kuukautta kestävän ulkomaisen tutkimusjakson kokonaisrahoitus yhdestä lähteestä. Jenny ja Antti Wihurin rahasto osallistuu poolihankkeeseen myös sen kuudennella kolmivuotiskaudella 2025–2027. Vuonna 2025 rahasto myönsi poolin kautta rahoitusta kymmenelle tohtorille.

Rahasto on mukana myös vuonna 2015 aloitetussa säätiöiden ja yritysten PoDoCo (Post Docs in Companies) -yhteistyöohjelmassa, joka myöntää rahoitusta uusia uria aukovaan, elinkeinoelämän kannalta potentiaalisesti revanttiin tutkimukseen. Ohjelmassa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, johon voi hakea rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Rahasto myönsi ohjelman kautta koko- tai puolivuotisen apurahan kahdeksalle tutkijalle.

Vuoden tuki lukuina

Apurahat ja muu tuki 2025

Yhteensä 16,2 milj. euroa

Tuen jakautuminen

Vastaanotettuja apurahahakemuksia 2025

6435

Rahoitettuja hankkeita

460

Myöntöprosentti

7

Millaiset teemat korostuivat vuoden 2025 hakemuksissa?

Apurahahakemusten arvioinnissa käytetään vertaisarviointimenetelmää.

Hakemukset lähetetään edelleen eri alojen asiantuntijoille, jotka arvioivat hakemuksen taiteellista, tieteellistä tai yhteiskunnallista arvoa. Lopulliset rahoituspäätökset tekee säätiön hallitus asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta.

Wihurin tutkimuslaitoksen vuosi 2025

Jenny ja Antti Wihurin rahaston ylläpitämä Wihurin tutkimuslaitos tekee kansainvälisesti arvostettua sydän- ja verisuonitautien tutkimusta. Vuonna 2025 sen tekemä tutkimustyö ulottui aina molekyyli- ja rakennebiologiasta solutason ilmiöihin ja sairauksien mekanismeihin.

Vuosi 2025 oli Wihurin tutkimuslaitokselle kasvun ja vahvistuvan yhteistyön aikaa. Johtaja Taija Mäkisen tutkimusryhmän siirtyminen Uppsalan yliopistosta laitokseen toi mukanaan uutta osaamista ja vahvisti tutkimusympäristön kansainvälisyyttä.

Tutkimuslaitos toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston ja laajojen kansallisten sekä kansainvälisten verkostojen kanssa erityisesti kehitys-, regeneraatio- ja tulehdusbiologian aloilla. Tutkimuslaitoksessa toimi seitsemän itsenäistä tutkimusryhmää sekä kaksi uutta affilioitunutta ryhmää, ja kansainvälinen henkilöstö muodosti monialaisen tutkimusyhteisön tutkijoista, lääkäreistä ja asiantuntijoista.

Tutkimuslaitoksessa hyödynnettiin edistyneitä teknologioita, kuten siirtogeenisiä hiirimalleja, sekvensointi- ja kuvantamismenetelmiä sekä uutena menetelmänä spatiaalista transkriptomiikkaa. Vuoden merkittävä investointi oli huipputason kaksifotonimikroskoopin käyttöönotto Wihurin rahaston ja Helsingin yliopiston tuella. Lisäksi Biomedicumissa järjestetty kansainvälinen Wihuri Research Institute Symposium vahvisti laitoksen näkyvyyttä ja kokosi yhteen tutkijoita eri puolilta Eurooppaa edistämään tiedonvaihtoa, koulutusta ja verkostoitumista.

Wihuri Research Symposium 2025 keräsi Helsinkiin vaskulaaribiologian tutkijoita ja opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

Kuvataidetoiminnan kohokohtia

Rahaston kuvataidetoiminnan ytimessä on Rovaniemen taidemuseoon lahjoitetun nykytaidekokoelman kartuttaminen. Lisäksi tuemme kuvataiteen tekemistä ja taiteen saavutettavuutta residenssiohjelmien, tapahtumien ja hankkeiden kautta.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on vuodesta 1957 lähtien tukenut suomalaista kuvataidetta taideostojen avulla.

Vuonna 1983 rahaston silloin noin 500 teosta käsittänyt nykytaidekokoelma lahjoitettiin Rovaniemen kaupungille, joka sitoutui rakentamaan sille tarvittavat museotilat sekä vastaamaan museon toiminnasta. Rovaniemen taidemuseo perustettiin vuonna 1986 entiseen postivarikkoon, joka laajeni myöhemmin kulttuurikeskus Korundiksi.

Vuonna 2025 rahasto lahjoitti Rovaniemen taidemuseolle 72 vuoden 2024 aikana hankittua taideteosta tai teoskokonaisuutta.

Läsnä ja poissa

Tila (Madrid), Pertti Kekarainen

Rovaniemen taidemuseossa ja Galleria Valossa esillä ollut Tilapäisesti tässä -näyttely juhlisti Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston 30 vuotta jatkunutta yhteistä taiteilijaresidenssiohjelmaa, joka mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle työskentelyjakson Rovaniemellä. Lapin yliopisto tarjoaa taiteilijoille työskentely- ja asumistilat, Wihurin rahasto työskentelyapurahan. Vuonna 1995 käynnistetyn ohjelman kautta Rovaniemellä on vieraillut jo 59 taiteilijaa.

Kuraattori Angela Rosenberg kokosi näyttelyn vuosina 1995–2025 Rovaniemelle kutsuttujen kuvataiteilijoiden teoksista, jotka kuuluvat Wihurin rahaston nykytaidekokoelmaan. Kahdentoista valitun taiteilijan teokset käsittelevät pääasiassa maalaustaiteen keinoin läsnäolon ja poissaolon hienovaraisia suhteita.

”Kuvataide näyttää meille usein jotain, mikä ei ole tässä ja nyt: kaipauksen kohteen, rakastetun ihmisen, kauniin paikan. Ja paradoksi on siinä, että koemme maalauksen kohteen poissaolon juuri maalauksen läsnäolon kautta. Tämä jännite, läsnäolon ja poissaolon välinen liike, on näyttelyn ydin”, Rosenberg toteaa.

Vuonna 2025 residenssijakson Rovaniemellä viettänyt Hanna Saarikoski käyttää taiteessaan paljon hiiltä. Usein hän tekee käyttämänsä hiilen itse kuumentamalla esimerkiksi pajupuuta yli 420-asteiseksi.
Kuva: Jouni Porsanger

Hiilipötköllä voi piirtää ja sotkea, mutta sillä ja siitä voi tehdä paljon muutakin.

Uudet kummimuseot Hämeenlinnaan ja Kuopioon

Wihurin rahaston kummimuseotoiminnan tavoitteena on tarjota pienille ja keskisuurille taidemuseoille mahdollisuus uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella. Tähän mennessä kummimuseohankkeita on toteutettu Raumalla, Joensuussa, Lappeenrannassa, Torniossa, Keravalla, Kouvolassa ja Imatralla.

Nyt uusiksi kummimuseoiksi valittiin Hämeenlinnan taidemuseo ja Kuopion taidemuseo KUMMA, jotka saavat molemmat 100 000 euron rahoituksen omiin nykytaidehankkeisiinsa.

Hämeenlinnan taidemuseo juhlistaa 75-vuotista taivaltaan vuonna 2027 näyttelyllä, jossa taiteilijakollektiivit pohtivat, millaisia asioita tarvitsemme turvataksemme paremman tulevaisuuden. Kuopiossa kummimuseotuella käynnistetään erityisesti nuorille suunnattu mediataidefestivaali, joka levittäytyy museosta esimerkiksi elokuvateatteriin ja verkkoon.

Kuopion taidemuseo KUMMA käynnistää kummimuseotuella erityisesti nuorille suunnatun mediataidefestivaalin. Kuva: Vicente Serra/Kuopion kaupunki

Hämeenlinnan taidemuseon henkilökuntaa 2025. Kuva Petra Hollmérus/Hämeenlinnan taidemuseo

 

Tutustu vuoden 2025 palkinnonsaajiin

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on 1950-luvulta lähtien antanut hakemuksetta erilaisia palkintoja sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Vuonna 2025 rahasto jakoi neljä palkintoa, jotka ovat tunnustuksia saajien ansioista ja huomionosoituksia heidän edustamilleen aloille.

Palkinnot saivat:

  • Laura Elo, professori, laskennallinen lääketiede
  • Risto E. J. Penttilä, kansainvälisen politiikan asiantuntija
  • Päivi Kettunen, elokuvaaja
  • Esa Saarinen, filosofi

“Palkinnonsaajamme ovat omien alojensa huippuja, mutta heitä yhdistää myös kyky rajat ylittävään ajatteluun ja yhteistyöhön – mikä on nyt erityisen tärkeää."

Arto Hiltunen, rahaston hallituksen puheenjohtaja