Kryptovaluuttojen oppivuodet

Kryptovaluutta Bitcoin syntyi kaksitoista vuotta sitten kritiikkinä perinteistä finanssijärjestelmää kohtaan. Valuutan matka meinasi loppua jo heti alkumetreillä kryptovaluuttapörsseihin kohdistuneiden kyberhyökkäysten vuoksi. Se olisi ollut sääli, sillä silloin olisi ehkä jäänyt kehittämättä muita lohkoketjuteknologian sovelluksia, joiden hyödyt levittäytyvät ailahtelevaa kryptovaluuttapörssiä laajemmalle yhteiskuntaan.

Helmikuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2014 maailman suurimman kryptovaluuttapörssin Mt. Goxin verkkosivuille ilmestyi huomaamaton teksti vaaleanpunaisella taustalla. Siinä japanilainen kryptovaluutta-alan jättiläinen kertoi tekevänsä teknistä selvitystyötä, jonka ajaksi se oli estänyt valuuttanostot palvelusta. Siihen asti sivustolla oli tehty 70 % kaikesta maailman Bitcoin-vaihdannasta. Seuraavien viikkojen aikana lisätietoja tihkui niukasti, kunnes helmikuun 24. päivänä verkkosivut sulkeutuivat varoittamatta.

Samalla viikolla Mt. Goxin sisältä vuodettiin asiakirja, jonka mukaan 850 000 käyttäjille kuuluvaa Bitcoinia, arvoltaan 450 miljoonaa dollaria, oli varastettu tietoturvahyökkäyksessä. Neljä päivää myöhemmin yhtiö kertoi hakeutuvansa konkurssiin. Vasta silloin ranskalais-japanilainen toimitusjohtaja ja pääomistaja Mark Karpeles astui ensimmäistä kertaa julkisuuteen.

Tiedotustilaisuudessa kiusaantunut Karpeles myönsi Bitcoinien ”kadonneen”, pahoitteli ja kumarsi syvään.

Vaihtoehtovaluutta Bitcoin

Bitcoin syntyi reilu kymmenen vuotta sitten keskellä maailmantalouden myllerrystä. Löyhän sääntelyn vuoksi amerikkalaiset pankit olivat vuosien ajan myöntäneet asuntolainoja maksukyvyttömille ihmisille, paketoineet lainoja yhteen ja myyneet niitä eteenpäin sijoittajille. Kuplan puhjettua vuonna 2008 levisi markkinoille epätietoisuus siitä, kuinka paljon katteettomia sijoituskohteita valtioiden ja yritysten sijoitussalkuissa todella oli. Talous ajautui syöksykierteeseen ja Wall Streetiltä siirtyi satapäin pankkiireita kortistoon. Heitä enemmän kriisistä kuitenkin kärsivät tavalliset työpaikkansa menettäneet ihmiset. Luottamus perinteisiä finanssipalveluita tarjoavia yrityksiä kohtaan oli matalalla.

Kaksi kuukautta investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen internetiin ladattiin Satoshi Nakamoto -nimimerkin allekirjoittama muistio. Siinä kuvailtiin ajatus täysin uudenlaisesta valuutasta, jota käyttääkseen ei tarvittaisi pankkia välikädeksi: virtuaalista rahaa voisi lähettää anonyymisti henkilöltä toiselle. Transaktiot kirjattaisiin pankin palvelimen sijaan hajautettuun tietokantaan eli lohkoketjuun. Lohkoketjua ylläpitäisivät pankin sijaan vertaisverkkoon kuuluvat tuhannet tietokoneet ympäri maailmaa, ja tilikirjaan olisi pääsy kenellä tahansa.

Uutta valuuttaa luotaisiin toisella tavalla kuin perinteistä valuuttaa. Siinä missä esimerkiksi keskuspankit luovat rahaa vain päättämällä niin, luotaisiin kryptovaluuttaa louhimalla eli antamalla tietokoneiden ratkaista haastavia matemaattisia yhtälöitä. Muistiossa Satoshi Nakamoto vertasi uutta valuuttaa kultaan, sillä sitäkin on vain rajallinen määrä. Ennalta määrätyllä tahdilla kaikki Bitcoinit olisi louhittu vuoteen 2140 mennessä.

Vaihtoehtovaluutan kehittämistä perusteltiin tarpeella läpinäkyvämmästä ja avoimemmasta järjestelmästä, jota ei takaisi tai hallinnoisi kukaan eikä mikään yksittäinen taho.

Bitcoin houkuttelee ympärilleen rikollisuutta

Satoshi Nakamoton mietinnön jälkeen Bitcoin oli ensimmäiset vuodet lähinnä kursiositeetti koodareiden ja hakkereiden keskuudessa. Muutamaa vuotta myöhemmin perustettiin ensimmäiset Bitcoin-pörssit, joilla kryptovaluuttaa saattoi vaihtaa perinteisen valuutan kanssa sekä virtuaalilompakot, joissa säilyttää ostamiseen ja myymiseen käytettäviä digitaalisia avaimia.

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Venkata Marella on perehtynyt viimeisen neljän vuoden ajan kryptovaluuttoihin ja lohkoketjuteknologiaan. Tietotekniikan maisterina Marella ymmärtää kryptovaluuttojen takana olevan teknologian. Hän on tutkinut väitöksessään etenkin sitä, mihin ihmisten luottamus lohkoketjuteknologiaa hyödyntäviä sovelluksia kohtaan perustuu.

Marellan mukaansa näytti pitkään siltä, että Bitcoinin kaltaiset virtuaalivaluutat epäonnistuvat tavoitteessaan tarjota vaihtoehdon perinteiselle finanssijärjestelmälle. Syy ei kuitenkaan ollut teknologiassa. Kun Marella analysoi kollegoineen 1,97 miljoonaa Bitcoinia käsittelevää viestiä vanhimmalta, Satoshi Nakamoton perustamalta Bitcoin-keskustelufoorumilta oli selvää, että juuri hajautuneisuus ja maksuliikenteen jäljitettävyys loivat käyttäjien keskuudessa luottamusta Bitcoiniin.

Ongelma piili Mt. Goxin kaltaisissa pörsseissä ja lompakoissa, joiden harjoittama salailu ja toiminnan läpinäkymättömyys eivät juurikaan eronneet perinteisten finanssi-instituutioiden toiminnasta. Mt. Gox ei ollut ainoa, joka olisi tarvinnut parempaa tietoturvaa ja apua kriisiviestintään. Esimerkiksi eräs tietoturvahyökkäyksen kohteeksi joutunut tšekkiläinen kryptovaluuttapörssi horjutti Bitcoin-yhteisön luottamusta kuvailemalla yritykseen kohdistunutta kyberhyökkäystä liiankin dramaattisin sanakääntein “painajaiseksi, joka tuli todeksi”.

Alkuvuosien kyberhyökkäysten myötä ihmiset menettivät luottamuksensa paitsi kryptovaluuttojen välitystä tarjoaviin yrityksiin myös kryptovaluuttoihin ylipäätään.

“Hyökkäykset uhkasivat virtuaalivaluuttojen olemassaoloa”, Marella sanoo.

Kryptovaluuttamarkkina käy kuumana

Seitsemän vuotta Bitcoinin luomisen jälkeen, valuutta alkoi kerätä kiinnostusta ja uskottavuutta myös muiden kuin teknologiaharrastajien silmissä.

“Ennen vuotta 2016 oli paljon ihmisiä, jotka pitivät Bitcoinia ponzi-huijauksena”, Marella sanoo.

Vaikka kryptovaluuttoihin sijoittavien ihmisten joukko on kasvanut ja monipuolistunut viime vuosina, ei Marella usko, että monikaan heistä ymmärtää teknologiaa, johon kryptovaluutat perustuvat. Luottamus perustuu muihin asioihin.

“Media on kirjoittanut kryptovaluutoista ja pörssit korjanneet toimintaansa. Lisäksi ihmiset ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta tienata kuultuaan jonkun tutunkin tehneen niin”, Marella sanoo pohtiessaan syitä viime vuosien Bitcoin-huumalle.

Perinteisen poliittisen ja lainsäädännöllisen tuen puuttuessa on Bitcoin kerryttänyt uskottavuutta yritysten avulla. Kun sähköautovalmistaja Tesla kertoi helmikuussa 2021 hyväksyvänsä Bitcoinin maksuvälineenä, nousi valuutan kurssi jyrkästi.

Kyberhyökkäykset eivät ole olleet Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen ainoa ongelma. Kryptovaluutoista etenkin Bitcoinin louhinta käyttää suuren määrän energiaa. Siksi Teslakin ilmoitti keskeyttävänsä autojen myymisen Bitcoineja vastaan vain muutamaa kuukautta myöhemmin. Koska Bitcoineja on voinut lähettää anonyymistä, on niillä myös rahoitettu huumekauppaa ja terrorismia. Ongelmia on yritetty suitsia viime vuosina esimerkiksi lainsäädännöllä, joka velvoittaa tunnistautumaan pörsseissä.

Nykyään maailmassa on yli 5000 kryptovaluuttaa, joista osa on pankkien luomia. Suurin osa niistä on niin kutsuttuja spekulatiivisia valuuttoja, joihin ei suhtauduta maksuvälineenä vaan sijoituksina, joiden arvo voi heilahdella rajustikin lyhyellä aikavälillä. Sellaiseksi myös Bitcoin edelleen lasketaan.

“Vaikka virtuaalivaluuttoja ostaa yhä useampi, ei monikaan uskalla laittaa kaikkia säästöjään niihin”, Marella sanoo.

Lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää monin tavoin

Vuonna 1971 amerikkalainen insinööri Ray Thomlinson lähetti itselleen historian ensimmäisen sähköpostiviestin. Samalla hän tuli keksineeksi teknologian, jonka käyttötarkoitukset laajenivat myöhemmin paljon alkuperäistä suunnitelmaa laajemmalle: internetin esiasteen.

Myös lohkoketjuteknologia syntyi eräällä tapaa vahingossa, Bitcoinin sivutuotteena, Marella kertoo.

Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet levittäytyvät kryptovaluuttoja laajemmalle. Kryptografiaan perustuvasta teknologiasta on hyötyä etenkin erilaisten ketjujen todentamisessa: sen avulla voidaan esimerkiksi seurata ruokaketjuja ja estää musiikin laitonta kopiointia. Marella on itse tutkinut, miten lohkoketjua voidaan hyödyntää ansioluetteloiden todentamisessa. Viimeisimmässä artikkelissaan hän käsitellyt lohkoketjun hyödyntämistä koronaviruspandemiaan liittyvien tietojen siirtämisessä. Tuleva post doc -paikka Tanskassa vie hänet pian tutkimaan sitä, miten henkilökohtaista dataa voi hallita lohkoketjuteknologian avulla.

Muun maailman tapaan, myös Marellan katse siirtyy kryptovaluutoista kohti laajempia kokonaisuuksia.

Venkata Marella on saanut Jenny ja Antti Wihurin rahastolta vuosina 2019 ja 2020 puolivuotisen työskentelyapurahan väitöskirjatyöskentelyyn.

Jutun pohjana on käytetty Marellan haastattelun lisäksi seuraavia artikkeleita:

Rebuilding Trust in Cryptocurrency Exchanges after Cyber-attacks; Roshan Kokabha, Maryam; Merikivi, Jani 2021

Document Verification using Blockchain for Trusted CV Information; Marella, Venkata Vijayan, Anoop 2020

Understanding the creation of Trust in Cryptocurrencies: Bitcoin; Marella, Venkata Upreti, Bikesh; Merikivi, Jani 2019

Bitcoin: A Social Movement Under Attack; Marella, Venkata 2017

Teksti: Emilia Mäenmaa
Kuvitus: Heikki Lotvonen