Wihurin tutkimuslaitos

Wihurin tutkimuslaitos on Jenny ja Antti Wihurin rahaston perustama ja ylläpitämä tutkimuslaitos, joka on keskittynyt sydän- ja verisuonitutkimukseen sekä kantasolututkimukseen.

Wihurin tutkimuslaitos perustettiin vuonna 1944.

Tutkimuslaitoksen toiminta

Wihurin tutkimuslaitos sijaitsee Meilahden kampusalueella sijaitsevan lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingin tiloissa. Sen johtajana toimii vuoden 2023 alusta lähtien professori Taija Mäkinen.

Wihurin tutkimuslaitoksessa työskentelee noin 30 hengen ryhmä: lääkäreitä, eläinlääkäri, molekyylibiologeja ja biokemistejä sekä bioanalyytikkoja heidän apunaan. Tutkimuslaitos tekee monipuolista yhteistyötä useiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa ja useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Sen tutkimusyhteistyö on maailmanlaajuista ja tutkimusryhmät julkaisevat vuosittain useita korkean kansainvälisen tason julkaisusarjoissa ilmestyviä artikkeleita.

Tutkimuslaitoksen toiminnan rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Tutkimusohjelma

Wihurin tutkimuslaitoksen tutkimusohjelma sisältää biolääketieteellistä perustutkimusta ja soveltavaa translationaalista tutkimusta. Sen painopistealueina ovat sydän- ja verisuonitutkimus sekä kantasolututkimus. Sydän- ja verisuonitutkimus keskittyy erityisesti veri- ja imusuonten kasvua ja toimintaa sääteleviin kasvutekijöihin ja näiden tekijöiden merkitykseen veri- ja imusuoniston sairauksissa. Alalla saavutettu tietotaito on synnyttänyt ainutlaatuisen teknologia-alustan, jonka varassa uskotaan olevan mahdollista kehittää uudenlaisia sairauksien hoitotapoja.

Wihurin tutkimuslaitoksen tutkimusryhmät:

  • Professori Taija Mäkisen Imusuonibiologian ja patologian tutkimusryhmä
  • Akateemikko Kari Alitalon Translationaalisen kardiovaskulaarilääketieteen tutkimusryhmä
  • Akatemiatutkija Sinem Karamanin Kudosspesifisen suoniston tutkimusryhmä
  • Professori Pipsa Saharisen Verisuonibiologian tutkimusryhmä
  • Dosentti  Katariina Öörnin Lipoproteiinitutkimusryhmä
  • Apulaisprofessori Riikka Kivelän Verisuonten ja lihaksen kantasolujen tutkimusryhmä
  • Dosentti Kari Vaahtomeren Lymfaendoteeli- ja valkosoluviestinnän tutkimusryhmä

Yhteystiedot

Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

+358 50 446 0068
info@wri.fi

Tieteellinen neuvottelukunta

Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallituksen asettama tieteellinen neuvottelukunta toimii säätiön hallituksen tukena Wihurin tutkimuslaitokseen liittyvässä päätöksenteossa. Tutkimuslaitoksen toiminnan tieteellistä tasoa vuosittain arvioivan neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii professori Tomi Mäkelä ja jäseninä professori Christer Betsholtz Tukholman Karoliinisesta Instituutista sekä Suomesta professorit Timo Strandberg, Sirpa Jalkanen ja Seppo Ylä-Herttuala.

Perustaminen ja tarkoitus

Jenny ja Antti Wihurin rahasto perusti Wihurin tutkimuslaitoksen vuonna 1944 tarkoituksenaan luoda edellytykset korkeatasoiselle tutkimukselle luonnontieteiden, lääketieteen tai teknillisten tieteiden alalla pyrkimyksenään saada aikaan sellaista uutta, josta on hyötyä ihmiskunnalle. Wihurin tutkimuslaitos pyrkii tarjoamaan erityisen lahjakkaille tieteen tekijöille mahdollisuuden kehittää kykyjään ja syventyä tutkimukseen vapaana muista velvoitteista.

Tutkimuslaitos toimi Ida ja Maria Rytkösen rahastolle vuonna 1944 lahjoittamassa Salus-sairaalassa vuodesta 1945 aina vuoteen 2013 asti.

2023–
Professori Taija Mäkinen
Taija Mäkinen on urallaan tehnyt merkittäviä löydöksiä vaskulaaribiologiassa, joka keskittyy imu- ja verisuonitutkimukseen. Hän on kansainvälisessä tutkijayhteisössä vahvassa nosteessa oleva nimi erityisesti imusuonitutkimuksen alalla, jolla on kasvava rooli sydän-ja verisuonisairauksien, rappeuttavien sairauksien, syövän ja lihavuuden tutkimuksessa sekä hoidossa.
2013–2023

Akatemiaprofessori Kari Alitalo
Kari Alitalo on kehittänyt uusia uria avanneen, pitkälti kuudettasataa kansainvälistä julkaisua sekä lukuisia palkintoja ja kunnianosoituksia tuottaneen verisuonien tutkimuslinjan. Hän on tehnyt pioneerityötä verisuonten kasvutekijöiden toiminnan selvittämiseksi ja löytänyt imusuonten kasvutekijöitä, joilla uskotaan olevan merkitystä useiden tautien hoidossa. Kari Alitalo on saanut tunnustuksena työstään muun muassa Suomen Tiedepalkinnon, Louis-Jeantet -palkinnon ja Heinekenin lääketieteen palkinnon. Hän on myös Euroopan Akatemian, Yhdysvaltain Kansallisen tiedeakatemian ja Ruotsin Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen
1997–2012
Professori Petri Kovanen
1983–1997
Professori Vesa Manninen
1947–1983
Professori Pentti Halonen
1944–1947
Professori Alvar Wilska