Kuva: Kansallisgalleria/ Iisa Smeds

juttu

27.11.2023

Lisää mahdollisuuksia kokea kuvataidetta

Taidemuseoissa tehdään pitkäjänteistä työtä uusien yleisöjen tavoittamiseksi ja palvelemiseksi. Wihuri-päivä houkuttelee taideaarteiden äärelle myös heitä, joille museoissa vieraileminen ei ole omassa arjessa mahdollista.

Taidemuseot vetävät ennätysyleisöjä mutta eivät saavuta kaikkia: tyypillinen museokävijä on yhä pääkaupunkiseudulla asuva, korkeasti koulutettu nainen. Museoissa mietitäänkin nykyään paljon, kuinka olla erilaisia ihmisiä puhutteleva ja helposti lähestyttävä.

Suomessa suurimmassa kuvataiteen museossa Kansallisgalleriassa toimintaa ohjaa laki. Sen lähtökohtana on, että Kansallisgallerian vaalima kulttuuriperintö ja taideaarteet kuuluvat kaikille. Toiminnan tulee olla yhdenvertaisesti saavutettavaa ja edistää kulttuurista moninaisuutta.

Käytännössä esimerkiksi Kansallisgalleriaan kuuluvassa Nykytaiteen museo Kiasmassa panostetaan paljon museokokemukseen. Henkilökunta miettii tarkasti sitä, miten kävijöitä kohdataan ja millaista kieltä tiloissa käytetään, museon yleisötyöpäällikkö Minna Raitmaa kertoo.

”Jos vaikka näyttelytekstit on tehty ensisijaisesti taiteen asiantuntijoille, eivät ne ehkä puhuttele muita kävijöitä lainkaan”, hän sanoo.

Raitmaan mukaan vuosien varrella toimivaksi todettu tapa tavoittaa uusia yleisöjä on olemassaolevien rakenteiden kautta. Kouluyhteistyön kautta kaikki Helsingin tokaluokkalaiset on jo 12 vuoden ajan kutsuttu ohjatulle vierailulle Kiasmaan ja Musiikkitaloon. Moni museoon saapuvista lapsista tulee ylipäätään Helsingin keskustaan ensimmäistä kertaa elämässään, Raitmaa sanoo.

”Ensimmäinen askel museokokemukseen on tietää, että nämä paikat ovat olemassa. Nyt ohjelman ekat tokaluokkalaiset alkavat olla täysi-ikäisiä ja toivon, että heille kulttuurilaitokset ovat jo vähän läheisempiä.”

Tärkeää on myös museon ohjelmistoon liittyvä yhteistyö. Vuonna 2022 Kiasmaan esimerkiksi avattiin Pride-viikon ajaksi kohtauspaikka, jossa järjestettiin luentoja, musiikkiesityksiä ja erilaisia keskusteluja.

Taloudellinen saavutettavuus tärkeää

Taide voi puhutella monenlaisten asioiden yli, eikä museoissa haluta tehdä liikaa oletuksia siitä, kuka innostuu mistäkin taiteesta. Yleisöjen moninaisuus linkittyy kuitenkin aina museoissa tehtäviin näyttelyvalintoihin, toteaa Sinebrychoffin taidemuseon yleisötyön tuottaja Heidi Kallioinen.

Sinebrychoffin taidemuseossa on Suomen suurin ja arvokkain vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelma. Lisäksi museossa nähdään vaihtuvia näyttelyitä, joissa nostetaan esille 1400–1800-luvun taidetta erilaisista näkökulmista ja tuodaan se vuoropuheluun nyky-yhteiskunnassa tärkeiden teemojen kanssa.  Viime vuosina juuri vaihtuvat näyttelyt ovat innostaneet Kallioisen mukaan paikalle täysin uusia kävijöitä.


Ensimmäinen askel museokokemukseen on tietää, että nämä paikat ovat olemassa.

Museokokemuksen kehittämiseksi Sinebrychoffin taidemuseossa tehdään yhteistyötä muun muassa kerhojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Heiltä saadaan arvokasta palautetta museokävijöiden erilaisista tarpeista ja toiveista.

Jollekulle voi esimerkiksi olla vaikeaa tulla tilaan, jossa on paljon ihmisiä. Osalle on tärkeää tietää etukäteen, miten museotilassa liikutaan ja missä vaikka wc-tilat sijaitsevat.

Heidi Kallioinen ja Minna Raitmaa nostavat molemmat esiin myös museoiden taloudellisen saavutettavuuden. Lipputuloja tarvitaan museoiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mutta monelle sisäänpääsymaksut ovat liian korkeita. Museokortti mahdollistaa yhdellä vuosimaksulla pääsyn satoihin museoihin, mutta saattaa sekin olla turhan iso kertainvestointi.

”Siksi ilmaispäivät ovat tosi tärkeitä. Pidämme huolen siitä, että aina kun on ilmaispäivä, meillä on myös maksuttomia opastuksia”, Raitmaa kertoo.

Hengähdystauko hoivatyöstä

Jenny ja Antti Wihurin rahasto järjestää vuosittain Kansallisgallerian kanssa Wihuri-päivän, jonka tavoitteena on madaltaa kynnystä kurkistaa museoon. Tänä vuonna Wihuri-päivää vietetään 1. joulukuuta, jolloin rahasto tarjoaa maksuttoman sisäänpääsyn Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoihin.

Lisäksi jaamme 6 000 vapaalippua Kansallisgallerian museoihin esimerkiksi kuntoutus- ja mielenterveystoimintaa, kotoutustyötä ja nuorten sekä perheiden toimintaa tukeville järjestöille. Tarkoituksena on mahdollistaa museovierailut niille ihmisille, joille museoissa vieraileminen ei ole osa arkea tai mahdollista suurien yleisömäärien ilmaispäivinä.

Ilmaislippuja hyödyntää omassa toiminnassaan esimerkiksi Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. Järjestön tehtävä on tukea omaishoitajia eri tavoin, ja monille kulttuuri antaa tärkeän hengähdyshetken hoivatyöstä, sanoo omaistoiminnan kehittäjä Soili Hyvärinen.

Järjestö tarjoaa myös erityisesti monikulttuurisille omaishoitajaperheille tarkoitettua neuvontapalvelua, joka järjestää museovierailuja. Muualta Suomeen muuttaneille ohjatut vierailut ovat mukava tapa tutustua uuteen kulttuuriin, ja kuvataide tarjoaa elämyksiä eli kielirajojen.

Ennen kaikkea Hyvärinen ajattelee ohjatun toiminnan palvelevan eräänlaisena portinavaajana: sen jälkeen kynnys lähteä tutkimaan taidetarjontaa omin päin voi olla matalampi.

”Uskon, että monella kynnys nousee sitä enemmän, mitä vähemmän kotoa ylipäänsä lähdetään pois. Ja omaishoidossa käy helposti niin.”

LUE LISÄÄ