Wihurin rahastot jakoivat palkintoina ja apurahoina 11,5 miljoonaa euroa

Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahat tiede, taide ja muu yhteiskunnallinen toiminta 11.200.000 euroa

Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi Finlandia-talossa apurahoina historiansa suurimman summan 11,2 miljoonaa euroa (+ 1,8 %). Tukea myönnettiin 378 yksityishenkilölle tai työryhmälle ja 132 yhteisölle eli yhteensä 510 hakijalle. Rahasto sai yhteensä 4.830 apurahahakemusta haetun summan ollessa lähes 94 miljoonaa euroa. Täten noin 12 % haetusta määrästä voitiin myöntää. Jakosumma sisältää 112 kokovuotista, lähinnä väitöskirja- ja post doc -tutkimusapurahaa, joiden saajille varattiin mahdollisuus henkilövakuutuksen järjestämiseen lisäapurahalla.

Merenkulkuneuvos Antti Wihurin ja rouva Jenny Wihurin ”henkisen ja taloudellisen suomalaisen viljelyn edistämiseen” vuonna 1942 perustama laaja-alainen kulttuurisäätiö on 73 vuoden aikana jakanut tieteen, taiteen ja muun yhteiskunnallisen toiminnan edistämiseen palkintoja ja apurahoja nykyrahassa noin 274 miljoonaa euroa.

Sydän- ja verisuonitautien perustutkimukseen Wihurin tutkimuslaitokselle 1,8 miljoonaa euroa

Suurin apuraha, 1,8 miljoonaa euroa, myönnettiin Wihurin tutkimuslaitokselle sydän- ja verisuonitautien perustutkimukseen sekä laitehankintoihin. Jenny ja Antti Wihurin rahaston perustama Wihurin tutkimuslaitos on keskittynyt sydän- ja verisuonitautien perustutkimukseen. Tutkimuslaitoksen sydän- ja verisuonitautien tutkimusohjelma on kehittänyt uusia menestyksellisiä strategioita merkittävien kansantautien tutkimukseen ja hoitoon.

Wihurin tutkimuslaitosta vuoden 2013 alusta johtanut akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusohjelma laajentaa ja syventää Wihurin tutkimuslaitoksen perinteistä linjaa sydän- ja verisuonitautien tutkimuksessa regeneratiiviseen lääketieteeseen, käyttäen molekyyligeneettisen, rakennebiologian, kantasolututkimuksen ja genomin muokkauksen tutkimusmenetelmiä. Veri- ja imusuonien kasvutekijät muodostavat merkittävän mahdollisuuden kehittää uusia hoitoja sydän- ja verisuonitauteihin, silmätauteihin, tulehdustauteihin ja syöpään. Kyseisten keksintöjen muodostamaa teknologia-alustaa on käytetty aiemmin lähinnä syövän hoidon kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on räätälöidä täsmälääkkeitä keskeisiin kansantauteihin.

Vuoden 2013 alusta alkaneella uudella kaudella vahvistetaan tämän teknologian avulla Wihurin tutkimuslaitoksen aiemmin saavuttamaa kansainvälistä asemaa sydän- ja verisuonitautien perustutkimuksen eräänä johtavana laitoksena maailmassa. Tutkimustulosten odotetaan edistävän ehkäisevien ja parantavien hoitojen esiinmarssia.

Uusien tutkimuskohteiden lisäksi tutkimuslaitoksen edellinen johtaja, professori Petri Kovanen jatkaa Wihurin tutkimuslaitoksessa ateroskleroosin tutkimuksia. Ateroskleroosi ja epidemian lailla maailmassa yleistyvä ns. metabolinen syndrooma, johon kuuluvat ylipainoon liittyvät rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, sekä kohonnut verenpaine ja usein myös tyypin 2 diabetes, muodostavat tulevaisuuden haasteen, johon Wihurin tutkimuslaitos haluaa vastata käyttäen etulinjan tieteellistä osaamista ja huipputeknologiaa.

Wihurin tutkimuslaitoksessa työskentelee nykyisin noin 30 hengen ryhmä; lääkäreitä, eläinlääkäri, molekyylibiologeja ja biokemistejä sekä bioanalyytikkoja heidän apunaan. Tutkimuslaitos tekee monipuolista yhteistyötä useiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa ja useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Tutkimuslaitoksen tutkimusyhteistyö on maailmanlaajuista ja tutkimusryhmät julkaisevat vuosittain useita korkean kansainvälisen tason julkaisusarjoissa ilmestyviä artikkeleita.

Säätiöiden post doc -pooliin varattiin 300.000 euroa

Säätiöiden post doc –poolin perusajatuksena on osaltaan edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä helpottamalla nuorten tutkijoiden vähintään lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson kokonaisrahoituksen järjestämistä. Jenny ja Antti Wihurin rahasto osallistuu Säätiöiden post doc – pooli -hankkeeseen myös poolin kolmannella kolmivuotiskaudella 2015-2018. Hankkeessa mukana olevat säätiöt varaavat pooliin yhteensä 3,2 miljoonaa euroa vuosittain. Jenny ja Antti Wihurin rahasto on varannut poolin apurahoihin 300.000 euroa.

Säätiöiden professoripooliin varattiin 300.000 euroa

Vakinaisten professorien tutkimusvapaat on mahdollistanut niin sanottu professoripooli. Professoripoolin taustalla oli huoli siitä, että maamme parhailla tutkijoilla on yhä vähemmän aikaa tutkimukseen. Yliopistojen opetusresurssit eivät ole lisääntyneet opiskelija- ja tutkintomäärien kasvusta huolimatta, ja myös professorien hallinnollinen taakka on jatkuvasti lisääntynyt.

Viisivuotisena pilottihankkeena toimineen säätiöiden professoripoolin viimeinen haku oli tänä vuonna. Vakinaisten professorien tutkimusvapaat mahdollistaneen järjestelmän eräänä ajatuksena oli kannustaa yliopistoja kehittämään omia vastaavia järjestelmiään. Näin on osin tapahtunutkin. Hankkeen viimeisen vuoden apurahoihin rahasto varasi 300.000 euroa.

Taideostoihin ja kuvataiteen erityiskohteisiin varattiin 400.000 euroa

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on vuodesta 1957 lähtien edistänyt kuvataiteita taideostojen avulla. Rahaston taidekokoelma lahjoitettiin vuonna 1983 Rovaniemen taidemuseolle. Rahasto on kartuttanut kokoelmaa asiantuntijoidensa avulla vuosittain ja se käsittää nykyään yli 3.000 taideteosta 1940-luvulta nykypäivään. Rovaniemen taidemuseon laajennuttua Kulttuuritalo Korundiksi on eräällä merkittävimmistä suomalaisen nykytaiteen kokoelmista nyt asianmukaiset tilat. Pitkään jatkunut yhteistyö Rovaniemen kaupungin kanssa jatkuu edelleen vahvoissa merkeissä. Juuri tämän juhlan alla valmistui järjestyksessään 6. kokoelmaluettelo, joka sisältää 326 taideteosta, jotka on hankittu vuosina 2009-2014 ja lahjoitettu Rovaniemen taidemuseolle. Tämän vuoden jaossa rahaston hallitus varasi taideostoihin ja kuvataiteen erityiskohteisiin 400.000 euroa.
Rahasto on osaltaan jatkanut Rovaniemen kaupungin, Lapin yliopiston ja Wihurin rahaston kokoelman pohjalle rakentuvan kolmikantayhteistyön edistämistä mm. Rovaniemellä vierailevien taiteilijoiden stipendiohjelmalla, joka aloitettiin vuonna 1995. Rahaston stipendiaattina kolmen kuukauden ajan Rovaniemellä yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa oli keväällä 2015 taidemaalari Janne Räisänen (synt. 1971) ja nyt syksyllä 2015 kuvanveistäjä Matti Nurminen (synt. 1947).

Temppelikadun taiteilija-ateljee

Jenny ja Antti Wihurin rahaston omistuksessa on Helsingin Etu-Töölössä Temppelikadulla sijaitseva 76 m2 taiteilija-ateljee. Rahaston työmuotona ateljeeta voivat hakea erillisen hakuilmoituksen perusteella suomalaiset kuvataiteilijat 6-24 kuukauden työskentelyjaksoihin. Vuosina 2014-2015 ateljeessa työskentelee kuvataiteilija Antti Laitinen.

Wihurin Sibelius-palkinto säveltäjä Sir Harrison Birtwistle 150.000 euroa
Wihurin kansainvälinen palkinto rauhantutkija Thania Paffenholz 150.000 euroa

Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto jakoi 17. Sibelius- ja 18. kansainvälisen palkinnon

Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto antoi englantilaiselle säveltäjä Sir Harrison Birtwistlelle Wihurin Sibelius-palkinnon 150.000 euroa ja sveitsiläiselle PhD Thania Paffenholzille kansainvälisen palkinnon rauhantutkimuksen alalta 150.000 euroa perjantaina 9.10.2015 Finlandia-talossa pidetyssä palkintojen ja apurahojen jakotilaisuudessa.

Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla palkintoja tunnustukseksi rakentavasta työstä, joka on erinomaisesti edistänyt ja kehittänyt ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä sekä myös Wihurin Sibelius-palkinto –nimistä palkintoa kansainvälisesti tunnetuiksi ja tunnustetuiksi tulleille eteville säveltäjille.

Sibelius-palkinto on nyt jaettu 17 kertaa. Ensimmäisen palkinnon vastaanotti Ainolassa vuonna 1953 Jean Sibelius ja edellisen vuonna 2012 unkarilainen György Kurtág. Kansainvälinen palkinto tieteentekijöille on jaettu 18 kertaa. Ensimmäisen kansainvälisen palkinnon vastaanotti vuonna 1958 matemaatikko Rolf Nevanlinna ja edellisen vuonna 2012 biotalouden alalta tutkimusprofessori Merja Penttilä.

Wihurin Sibelius-palkinto (150.000 euroa) säveltäjä Sir Harrison Birtwistlelle

Brittiläinen Harrison Birtwistle (s. 1934) on vakiinnuttanut asemansa yhtenä 1900- ja 2000- lukujen merkittävimmistä säveltäjistä. Brittiläisessä musiikkielämässä hän on osoittanut tyylillistä rohkeutta, joka on heijastunut laajasti kansainväliseen musiikkikenttään. Hän opiskeli ensin Manchesterissa ja jatkoi myöhemmin opintojaan Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa. Tältä ajalta ovat peräisin hänen ensimmäiset menestysteoksensa: ooppera Punch and Judy (1967), yhtyeteos Verses for Ensembles (1968) ja orkesterisävellys Triumph of Time (1971-1972). Vuosina 1976-1983 Birtwistle oli Lontoon Royal National Theatre – teatterin musiikillinen johtaja. Myöhemmin, vuosina 1994-2001 hän toimi sävellyksen professorina Lontoon King’s Collegessa. Hänelle myönnettiin Grawemeyer-palkinto 1987 ja Ernst von Siemens –palkinto 1995.

Birtwistlen varhaista tyyliä on verrattu Stravinskiin ja Messiaeniin, ja hänen musiikissaan on usein toistuvia ostinato-rytmejä, jotka antavat sille ritualistisen leiman. Birtwistle on omaleimaisesti uudistanut estetiikkansa mukaisesti perinteistä musiikillista ilmaisua. Hän on mm. tuottelias oopperasäveltäjä, ja hänen tunnetuimmat oopperansa (The Mask Of Orpheus (1973-84) ja Gawain (1990-91) ovat olleet suuria menestyksiä. Hänen kuuluisin teoksensa on ehkä kuitenkin monumentaalinen ja myyttinen orkesteriteos Earth Dances (1986), joka voi tuoda kuulijan mieleen Stravinskin Kevätuhrin. Birtwistle on myös säveltänyt konserttoja, muuta orkesterimusiikkia sekä musiikkia kamariyhtyeille ja erilaisille vokaalikokoonpanoille. Birtwistle on vieraillut Suomessa ja mm. RSO on esittänyt hänen musiikkiaan maassamme.

Wihurin kansainvälinen palkinto (150.000 euroa) rauhantutkija ja rauhan prosessien edistäjä Thania Paffenholzille

PhD Thania Paffenholz (s. 1965) on sveitsiläis-kenialainen rauhantutkija ja rauhanprosessien edistäjä, joka suoritti tohtorin tutkinnon kansainvälisten suhteiden alalta Frankfurtin yliopistossa vuonna 1996. Hänen väitöskirjansa aihealueena oli rauhan rakentaminen ja välittäminen aseistetuissa konflikteissa.

Thania Paffenholz on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu yli 25 viiden vuoden työstään sekä akateemisena rauhantutkijana että rauhanprosessien edistäjänä ja neuvonantajana. Hänen tutkimustyönsä rauhanprosessien inklusiivisuudesta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta rauhanvälitykseen on tällä hetkellä erityisen kiinnostuksen kohteena konfliktin ratkaisun alueella toimivien piirissä. Hänen empiirinen tutkimuksensa laajan osallistumisen merkityksestä dialogi- ja neuvotteluprosesseissa on tällä hetkellä ajankohtaista antia, kun tarkastellaan neuvottelujen ja rauhanvälityksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Paffenholzin tutkimusten tulokset ovat tuoneet aivan uuden ulottuvuuden neuvottelu-, dialogi- ja rauhanvälitysprosessien suunnitteluun ja arviointiin nykykäytäntöjen tehostamisen ja parantamisen kautta. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien, EU:n, OSCE:n, OECD/DAC:n, valtioiden ja yksityisen diplomatian toimijoiden kanssa, ja haastaa näitä arvioimaan toimintaansa tehokkaammin. Hän on toiminut rauhanprosessien tukijana ja edistäjänä Mosambikissa, Angolassa, Somaliassa, Etelä- Sudanissa, Malissa, Afghanistanissa, Nepalissa, Sri Lankassa, Myanmarissa, Yemenissä, Egyptissä, El Salvadorissa ja Kolumbiassa.

Thania Paffenholz on toiminut tutkijana ja opettajana useissa yliopistoissa ja instituuteissa, mm. Frankfurtin rauhantutkimusinstituutissa. Hän toimii nykyisin johtajana Genevessä sijaitsevassa Inclusive Peace and Transition Iniative at the Graduate Institute of International and Development Studiesissa. Paffenholz julkaisee itse tutkimuksia säännöllisesti ja on useiden alan tärkeiden akateemisten julkaisujen toimituskunnissa. Hän on myös useiden rauhanvälitysorganisaatioiden ohjausryhmien ja neuvottelukuntien jäsen. Tutkimustyönsä ohella hän on jatkuvasti aktiivinen rauhanprosessien ja poliittisten siirtymäprosessien edistäjänä ja neuvonantajana.