Wihurin taidekokoelma

Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettu Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelma käsittää yli 3000 teosta

Korundi.fi

Elina Sarlin, Avara, 2011. Valokuva: Arto Liiti, Rovaniemen taidemuseo

Taideostotoiminnan synty ja kokoelman lahjoitus

Vuonna 1957 Jenny ja Antti Wihurin rahasto päätti kuvataiteen osalta ryhtyä apurahojen sijasta tekemään taideostoja. Taideostotoiminnasta vastasi taideostolautakunta pyrkimyksenään saada aikaan laadullisesti korkeatasoinen kokoelma, joka antaisi havainnollisen kuvan aikamme taiteesta.

Kokoelman kasvettua alkoi 1980-luvun alussa herätä ajatuksia kokoelman asettamisesta pysyvästi jonkin instituution haltuun muualle Suomeen. Rovaniemen kaupunki oli ehdolla muiden jo olemassa olevien taidemuseoiden kanssa kokoelman vastaanottajaksi. Pohjois-Suomessa ei tuohon aikaan ollut mittavaa taidemuseota, joten lopulta päätös silloin noin 500 teosta käsittäneen kokoelman lahjoittamisesta Rovaniemen kaupungille tehtiin 15.8.1983. Lahjoitus julkistettiin samana syksynä Antti Wihurin 100-vuotisjuhlan päivänä.

Rovaniemen taidemuseo

Postiautovarikosta kulttuurikeskukseksi

Rovaniemen kaupunki sitoutui puolestaan rakentamaan tarvittavat museotilat ja vastaamaan museon toiminnasta. Rovaniemen kaupunki hankki tulevaa taidemuseota varten käyttöönsä 1930-luvulla rakennetun postiautovarikkorakennuksen, jonka arkkitehti Juhani Pallasmaa suunnitteli museokäyttöön sopivaksi. Rovaniemen taidemuseo avattiin vuonna 1986. Kolmen vuosikymmenen aikana karttunut kokoelma sai lisää tilaa, kun Pallasmaan toimiston suunnittelema museon laajennus valmistui toukokuussa 2011. Vanha postiautovarikko sai nimekseen Korundi kovan korukiven mukaan, jota kutsutaan myös Lapin tähdeksi. Taidekokoelman, Korundin tiloissa toimivan Lapin Kamariorkesterin ja Juhani Pallasmaan suunnitteleman rakennuksen muodostama monipuolinen ja ainutlaatuinen kokonaisuus toi Pohjoiseen sen, minkä Rakel Wihuri oli aikoinaan todennut sieltä puuttuvan.

Wihurin rahaston taidekokoelma ja – toiminta nykyään

Nykymuodossaan kokoelma käsittää yli 3.000 taideteosta; maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita ja videoita. Kokoelma kattaa aikajänteen 1940-luvulta nykypäivään ja rahasto on edelleen jatkanut ostoja asiantuntijoidensa avustuksella. Rahasto on kantanut osansa kokoelman hyödyntämisestä Rovaniemen ja Lapin hyväksi tukemalla erilaisia kehityshankkeita vuosikymmenien varrella.

Kuvataiteen ja sen erityiskohteiden määrärahan (350.000–400.000 e/vuosi) puitteissa rahasto ylläpitää myös taidevarastoa ja taiteilija-ateljeeta Helsingissä sekä Rovaniemellä vierailevien kutsutaiteilijoiden stipendiohjelmaa.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston taideostolautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana ekonomi Harri Tilli, professori Päikki Priha, asiantuntijoina dosentti Liisa Lindgren ja kuvanveistäjä Pekka Kauhanen sekä rahaston asiamies Arto Mäenmaa.

’’Hyvä kokoelma syntyy vain siten, että luottaa siihen, mikä koskettaa’’

Henkilöt taidehankintojen takana

Leena Peltolan ja Jukka Mäkelän muodostama parivaljakko luotti ensisijaisesti vaistoon ja tunteeseen

Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelman kuusikymmenvuotisen historian aikana taidehankintojen takana olevat henkilöt ovat olleet taiteen tekijöitä ja asiantuntijoita. Taideostajille on annettu vapaat kädet, joten kokoelma on ollut paitsi läpileikkaus Suomen kuvataiteenhistoriaan 1940 -luvulta tähän päivään asti, myös peili ostajien mieltymyksiin ja persooniin.

Professori Leena Peltola oli rahaston taideostolautakunnan tähän asti pitkäaikaisin jäsen kaudellaan 1967–2008. Peltola työskenteli Ateneumin taidemuseossa vuosina 1952–1985, ensin amanuenssina ja sen jälkeen apulaisintendenttinä ja teki pitkän uran säätiöiden taidekokoelmien kartuttajana. Hänen äänensä kuuluu vahvana Wihurin rahaston taidekokoelmassa.

Taidemaalari Tapani Raittilan jäätyä pois taideostotoiminnasta vuonna 1988 tuli Peltolan pariksi taidemaalari Jukka Mäkelä. Leena Peltolan ja Jukka Mäkelän muodostama tiivis parivaljakko mahdollisti dynaamisen ja kevytrakenteisen taideostotoiminnan. Ostopäätöksen kriteereiksi parivaljakko nimesi tekijän kotimaisuuden, teosten erinomaisuuden ja vahvimpana ostotilanteessa teoksen herättämän vaiston ja tunteen. Jukka Mäkelä on myös sanonut toivoneensa töiltä ajallista kestävyyttä, mutta todennut ostopäätöksen olleen kuitenkin aina spontaani. Vain muutamasta ihmisestä koostuneen taideostotoiminnan vahvuuksiin kuului kompromissien puuttuminen rahaston kokoelmasta.

Leena Peltola ja Jukka Mäkelä ovat kumpikin saaneet Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinnon, Peltola vuonna 1992 ja Mäkelä vuonna 2014. Vuonna 2008 äkillisesti edesmenneen Leena Peltolan korvasi jo aiemmin samana vuonna taidehistorian asiantuntija Liisa Lindgren ja Jukka Mäkelän vuonna 2014 kuvanveistäjä Pekka Kauhanen.