Wihurin tutkimuslaitos

Vuonna 1944 perustettu Wihurin tutkimuslaitos on tehnyt pitkäjänteistä työtä suomalaisen sydän- ja verisuonitautien perustutkimuksen eteen.

wri.fi

Perustaminen ja tarkoitus

Jenny ja Antti Wihurin rahasto perusti Wihurin tutkimuslaitoksen vuonna 1944 tarkoituksenaan luoda edellytykset korkeatasoiselle tutkimukselle luonnontieteiden, lääketieteen tai teknillisten tieteiden alalla pyrkimyksenään saada aikaan sellaista uutta, josta on hyötyä ihmiskunnalle. Wihurin tutkimuslaitos pyrkii tarjoamaan erityisen lahjakkaille tieteen tekijöille mahdollisuuden kehittää kykyjään ja syventyä tutkimukseen vapaana muista velvoitteista.

Tutkimuslaitos toimi Ida ja Maria Rytkösen rahastolle vuonna 1944 lahjoittamassa Salus-sairaalassa vuodesta 1945 aina vuoteen 2013 asti. Nykyään Wihurin tutkimuslaitos sijaitsee Meilahden kampusalueella sijaitsevan lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingin tiloissa

Tutkimuslaitoksen toiminnan rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Tutkimuskohteet

Wihurin tutkimuslaitos on keskittynyt sydän- ja verisuonitautien perustutkimukseen. Tutkimuslaitoksen sydän- ja verisuonitautien tutkimusohjelma on kehittänyt uusia menestyksellisiä strategioita merkittävien kansantautien tutkimukseen ja hoitoon.

Wihurin tutkimuslaitosta vuoden 2013 alusta johtanut akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusohjelma laajentaa ja syventää Wihurin tutkimuslaitoksen perinteistä linjaa sydän- ja verisuonitautien tutkimuksessa molekyyligeneettiseen ja rakennebiologian suuntaan. Veri- ja imusuonien kasvutekijät muodostavat merkittävän mahdollisuuden kehittää uusia hoitoja sydän- ja verisuonitauteihin, silmätauteihin, tulehdustauteihin ja syöpään. Kyseisten keksintöjen muodostamaa teknologia-alustaa on käytetty aiemmin lähinnä syövän hoidon kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on räätälöidä täsmälääkkeitä keskeisiin kansantauteihin.

Vuoden 2013 alusta alkaneella uudella kaudella vahvistetaan tämän teknologian avulla Wihurin tutkimuslaitoksen aiemmin saavuttamaa kansainvälistä asemaa sydän- ja verisuonitautien perustutkimuksen eräänä johtavana laitoksena maailmassa. Tutkimustulosten odotetaan edistävän ehkäisevien ja parantavien hoitojen esiinmarssia.

Uusien tutkimuskohteiden lisäksi Wihurin tutkimuslaitoksessa jatketaan ateroskleroosin tutkimuksia tutkimuslaitoksen edellisen johtajan professori Petri Kovasen johdolla. Ateroskleroosi ja epidemian lailla maailmassa yleistyvä ns. metabolinen syndrooma, johon kuuluvat ylipainoon liittyvät rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, sekä kohonnut verenpaine ja usein myös tyypin 2 diabetes, muodostavat tulevaisuuden haasteen, johon Wihurin tutkimuslaitos haluaa vastata käyttäen etulinjan tieteellistä osaamista ja huipputeknologiaa.

Wihurin tutkimuslaitoksessa työskentelee nykyisin noin 30 hengen ryhmä; lääkäreitä, eläinlääkäri, molekyylibiologeja ja biokemistejä sekä bioanalyytikkoja heidän apunaan. Tutkimuslaitos tekee monipuolista yhteistyötä useiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa ja useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Sen tutkimusyhteistyö on maailmanlaajuista ja tutkimusryhmät julkaisevat vuosittain useita korkean kansainvälisen tason julkaisusarjoissa ilmestyviä artikkeleita.

 

 

Tieteellinen neuvottelukunta

Wihurin tutkimuslaitoksen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii professori Tomi Mäkelä ja jäseninä professori Göran Hansson Tukholman Karoliinisesta Instituutista sekä Suomesta professorit Timo Strandberg, Sirpa Jalkanen ja Seppo Ylä-Herttuala.

Wihurin tutkimuslaitoksen johtajat:

2013–

Akatemiaprofessori Kari Alitalo
1997–2012
Professori Petri Kovanen
1983–1997
Professori Vesa Manninen
1947–1983
Professori Pentti Halonen
1944–1947
Professori Alvar Wilska

Kari Alitalo

Wihurin tutkimuslaitosta vuoden 2013 alusta johtanut akatemiaprofessori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Alitalo on tehnyt menestyksekkään uran syöpätutkimuksen parissa.

Kari Alitalo on kehittänyt uusia uria avanneen, pitkälti kuudettasataa kansainvälistä julkaisua sekä lukuisia palkintoja ja kunnianosoituksia tuottaneen verisuonien tutkimuslinjan. Hän on tehnyt pioneerityötä verisuonten kasvutekijöiden toiminnan selvittämiseksi ja löytänyt imusuonten kasvutekijöitä, joilla uskotaan olevan merkitystä useiden tautien hoidossa.

Kari Alitalo on saanut tunnustuksena työstään muun muassa Suomen Tiedepalkinnon, Louis-Jeantet -palkinnon ja Heinekenin lääketieteen palkinnon. Hän on myös Euroopan Akatemian, Yhdysvaltain Kansallisen tiedeakatemian ja Ruotsin Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen.