Venäjän aloittama sota Ukrainassa on rajojen, itsenäisyyden ja integriteetin loukkaus – Wihurin rahasto ohjaa tukea Ukrainasta Suomeen saapuvien opiskelijoiden auttamiseen

Venäjä aloitti helmikuussa sodan Ukrainassa. Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallituksen puheenjohtaja Arto Hiltunen ja asiamies Arto Mäenmaa kertovat säätiön tuesta kriisitilanteessa ja pohtivat, mitä muuttunut turvallisuustilanne tarkoittaa säätiön kannalta.

For text in English, please click here.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto tuomitsee jyrkästi Venäjän aloittaman sodan Ukrainassa. Muun maailman tapaan olemme seuranneet järkyttyneinä sitä, kuinka miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kunnioitamme heitä, jotka ovat jääneet urheasti puolustamaan maataan. Kotimaastaan paenneiden auttaminen vaatii Euroopan mailta poikkeuksellista yhteispeliä ja joustavuutta.

Ukrainalaiset kärsivät Venäjän valtion toiminnasta suoraan. Samalla Venäjän hallinto on evännyt maassaan pääsyn vapaaseen tiedonvälitykseen, demokratiaan, sananvapauteen ja ihmisoikeuksiin eli kaikkeen siihen, minkä eteen suurin osa maailman valtioista on ponnistellut vuosikymmenien ajan. Venäjä ei ole enää pitkään aikaan ollut turvallinen paikka toimittajille, taiteilijoille ja toisinajattelijoille.

Sota vaikuttaa myös Suomen venäjänkielisten asemaan. Pelko ja suuttumus rajan takaisen arvaamattomuuden äärellä voi pahimmillaan luoda maaperää rasismille. Sille emme saa antaa maassamme tilaa.

Wihurin rahaston tuki sodan uhreille

Seisomme muiden suomalaisten ihmisten ja instituutioiden kanssa ukrainalaisten rinnalla.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto aikoo varata merkittävän summan Ukrainan sodan uhrien auttamiseen. Selvitämme parhaillaan keinoja tukea Ukrainasta Suomeen saapuvia opiskelijoita yliopistojen kautta. Näin voimme antaa heille mahdollisuuden jatkaa keskeytyneitä opintojaan Suomessa. Lisäksi teimme pika-apuna lahjoituksen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirille ukrainalaisten yhdistyksen ylläpitämään Vallilan Help Centeriin.

Säätiöille on myös esitetty kysymys liittyen niiden osakeomistuksiin yrityksissä, jotka eivät ole vielä vetäytyneet kokonaan Venäjältä. Niissä yrityksissä, joiden tuotannosta merkittävä osa on Venäjällä, joudutaan selvittämään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Sijoittajapaine on vaikuttava keino, mutta ensin on annettava yritykselle mahdollisuus selvittää asiansa. Seuraamme tilannetta.

Ajankohtainen näkökulma säätiön tarkoitukseen

Vuonna 1942 perustetun Jenny ja Antti Wihurin rahaston tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti ”edistää ja tukea henkistä ja taloudellista suomalaista viljelystä sekä nykyoloissa sitäpaitsi avustaa maamme jälleenrakennustyötä sen eri muodoissa. Niinikään on säätiön tarkoituksena lujittaa maamme isänmaallista maanpuolustustahtoa.”

Tarkoitusta tulkitaan aina kunkin ajan yhteiskunnan tarpeiden ja toivotun suunnan kautta. Rauhan aikana sääntöjen kirjaus maanpuolustustahdosta on saanut monipuolisia tulkintoja.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana säätiö on tukenut rauhantyötä myöntämällä esimerkiksi CMI:lle (Crisis Management Initiative) merkittäviä apurahoja. CMI:n perustaja ja entinen hallituksen puheenjohtaja, presidentti Martti Ahtisaari kiteyttikin syyn Wihurin rahaston 70-vuotisdokumentissa: ”Jos Suomi haluaa edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisua, niin siinä me autamme loppujen lopuksi myös itseämme.”

Samanaikaisesti olemme pitäneet kiinni perinteisestä maanpuolustuksellisesta näkökulmasta tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Lisäksi olemme rahoittaneet erilaisia selvitystöitä: esimerkiksi yleistä kansalaispalvelusta sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden turvallisuusyhteistyötä pohtivia hankkeita – teemoja, jotka valottuvat hyvin ajankohtaisesta näkökulmasta juuri nyt.

Tarkoituspykälän molempia tulkintatapoja tarvitaan jatkossakin. Turvallisuuden ja rauhan tukeminen on kaiken meille arvokkaan eli vapaan tieteen ja taiteen sekä demokratian vaalimista.

Arto Hiltunen
Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallituksen puheenjohtaja

Arto Mäenmaa
Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies