Wihurin rahaston asiamiehenä vuodesta 1998 toiminut Arto Mäenmaa vastaa rahaston operatiivisesta sijoitus- ja apurahatoiminnasta sekä toiminnan suunnittelusta.

haastattelu

2.5.2024

Apurahahaku 2024 lähestyy – säätiön asiamies vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin

Wihurin rahaston yleinen apurahahaku järjestetään 9.5–31.5.2024. Säätiön asiamies Arto Mäenmaa vastaa hakuun liittyviin kysymyksiin ja lähettää terveisensä tämän vuoden hakijoille.

Jenny ja Antti Wihurin rahastolla on vain vähän selviä rajauksia sen suhteen, mihin apurahaa voi hakea. Mihin tämä perustuu?

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on yleissäätiö. Se tarkoittaa, että rahoitamme hyvin laajasti erilaisia hankkeita tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Kantava ajatus laaja-alaisessa linjassa on, että apurahanhakijamme kertovat meille parhaiten, mikä juuri nyt on tärkeää. Kun emme määritä etukäteen tarkkoja hakuteemoja tai -painotuksia, säilyy mahdollisuus tukea myös sellaisia tärkeitä avauksia, joita emme olisi etukäteen tulleet ajatelleeksi.

Asialla on tietenkin toinenkin puoli. Moni pohtii, kannattaako meiltä hakea apurahaa, ja välillä säätiö saa niin paljon hakemuksia, että valitettavan moni hyvä hanke jää ilman rahoitusta. Viime vuonna vastaanotimme reilut 5 600 hakemusta, ja vaikka nostimme jälleen apurahojen jakopottiamme, myönteisen apurahapäätöksen sai vain 8 prosenttia hakijoista. Arvioimme säännöllisesti toimintaamme ja pyrimme siihen, että hakuprosessi säilyisi mielekkäänä kaikille.

Ajattelen, että suomalainen säätiökenttä on moninainen kokonaisuus, jonka osat täydentävät toisiaan. On hyvä, että meillä on säätiöitä, jotka kohdentavat tukensa tiettyyn tarkoitukseen tai toimintamuotoon – toisaalta myös tällaiset ”sekatavarakaupat”, joita voi lähestyä hyvin monenlaisten ideoiden kanssa, ovat tärkeitä.

Esimerkiksi väitöskirjatyö on usean vuoden projekti. Miksi säätiö myöntää apurahoja vain vuodeksi kerrallaan?

Myönnämme apurahoja hyvin laajalla skaalalla erilaisiin projekteihin, ja yleisperiaatteena on se, että apurahaa voi hakea 1–12 kuukauden ajalle. Pidempiin projekteihin voi aina hakea uudessa haussa jatkorahoitusta.

Lukumääräisesti suurin osa apurahansaajistamme on väitöskirjan tekijöitä, joiden työssä tiedämme rahoituksen sirpaleisuuden olevan iso haaste. Olemmekin pyrkineet varmistamaan heidän työnsä edistymisen siten, että jo kerran Wihurin rahastolta täysipäiväisen kokovuotisen apurahan väitöskirjatyöhön saaneella hakijalla on ollut etulyöntiasema myös toisen ja kolmannen vuoden rahoitukseen.

Saamamme palautteen perusteella pidennämme nyt väitöskirjan tekemiseen tarkoitetun kokonaisrahoituksen kestoa entisestään. Varaudumme nyt myöntämään väitöstyörahoitusta yhtäjaksoiseen työskentelyyn enintään neljäksi vuodeksi, edellyttäen että työ etenee suunnitelmallisesti.

Ajatuksena on, että halutessaan väitöskirjan tekijä voisi saada koko työn rahoituksen yhdestä paikasta ja keskittyä aiempaa paremmin varsinaiseen työskentelyyn.

Millaiset asiat vaikuttavat apurahahakemuksen arviointiin ja rahoituspäätökseen?

Käytämme apurahahakemusten arvioinnissa vertaisarviointimenetelmää. Säätiö lähettää hakemukset eteenpäin kunkin alan asiantuntijoille, jotka arvioivat apurahahakemuksen taiteellista tai tieteellistä ansiokkuutta tai laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Arvioinnissa kiinnitetään huomio muun muassa suunnitellun hankkeen ajankohtaisuuteen, uusiin näkökulmiin sekä toteutettavuuteen. Jotta arvioitsijat voivat puntaroida näitä seikkoja, hakemuksen tulisi esittää selkeästi kaikki hankkeeseen liittyvä olennainen tieto. Hyvin tehty hakemus vaikuttaa siis myös arviointiin.

Kokonaisarvioon vaikuttaa aina myös hakemusten muodostama kokonaisuus. Hienosäädämme hakukategorioita ja alakohtaisia määrärahoja joka vuosi, mutta joskus saatamme saada yllättäen tietylle alalle todella paljon korkeatasoisia hakemuksia: se luonnollisesti koventaa kilpailua rahoituksesta. Lopulliset apurahapäätökset tekee säätiön hallitus.

Miksi apurahahakemuksista ei saa palautetta?

Saamme vuosittain todella ison pinon apurahahakemuksia – viime vuonna vastaanotimme yleisen apurahahaun aikana reilut 5 600 hakemusta. Käytämme säätiön toimistossa paljon aikaa hakemusten läpikäymiseen ja sen varmistamiseen, että kukin hakemus päätyy oikean alan asiantuntijan arvioitavaksi. Valitettavasti meillä ei ole resursseja siihen, että antaisimme yksittäisistä hakemuksista palautetta hakijoille. Emme myöskään paljasta julkisuuteen hakemusten arvioijien henkilöllisyyksiä, millä pyrimme säilyttämään heille työrauhan.

Taloudellinen epävarmuus ja julkisen talouden leikkaukset huolettavat tällä hetkellä monia. Mitä haluaisit sanoa Wihurin rahaston apurahanhakijoille?

Haluaisin sanoa ainakin sen, että olemme täällä apurahanhakijoita varten nyt ja huomenna ja toivottavasti vielä vuosikymmentenkin päästä. Kaikki mitä teemme perustuu ajatukselle, että säätiö on ikuinen.

Tiedostamme, että olemme vastuussa monien projektien toteutuksesta ja lukuisten ihmisten työskentelyn edellytyksistä, ja tämä rooli korostuu entisestään muuten epävarmoina aikoina. Pyrimme pitkällä aikajänteellä tasaisesti nousevaan tuen määrään tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Emme nosta tai laske summaa dramaattisesti vuosittain.

Meille on myös tärkeää kuunnella herkällä korvalla kentän muuttuvia tarpeita. Säätiön pitää voida elää ajassa niin, että pystymme toteuttamaan tarkoitustamme – tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistamista – parhaalla tavalla nyt ja tulevaisuudessa.

Kuva: Heli Blåfield

LUE LISÄÄ