Kuva: Arto Liiti

juttu

September 9, 2019

Kuvataidekohteiden kävijämäärät kasvussa – näin luomme mahdollisuuksia nähdä ja kokea kuvataidetta

Museokortti on madaltanut kynnystä piipahtaa taidemuseossa, mutta myös pitkäjänteinen työ yleisön tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseksi heijastuu käyntitilastoihin.

Frame Contemporary Art in Finland julkaisi syyskuun alussa vuoden 2018 kuvataiteen tilastot. Taidemuseoiden käyntimäärät ovat kasvaneet noin 1,4 miljoonasta käynnistä yli 2,4 miljoonaan vuosikymmenen aikana. Kuvataidekohteissa, joihin luetaan mukaan myös galleriat ja kuvataidetapahtumat, käytiin viime vuonna yli 4,6 miljoonaa kertaa.

”Museokortti on vaikuttanut vahvasti kasvaviin kuvataiteen käyntilukuihin”, sanoo Museoliiton pääsihteeri Leena Tokila.

Vuonna 2015 käyttöön otettu Museokortti mahdollistaa kiinteällä vuosimaksulla pääsyn satoihin museoihin ympäri Suomea. Ennen kaikkea se on muokannut museokäyntien laatua: näyttelyssä voi piipahtaa vaikkapa odotellessa ystävää kaupungilla tai kutkuttavaan installaatioon voi palata uudestaan muutaman päivän päästä.

Taidemuseoiden tarjonta monipuolistuu

Framen viestintäpäällikkö Laura Boxbergin mukaan Museokortti on ollut positiivinen sysäys mutta vain yksi tekijä kasvavien käyntimäärien takana. Kasvanut kiinnostus kuvataidetta kohtaan on ollut jo pidempään havaittavissa.

Ihmisillä on yksinkertaisesti asiaa taidemuseoon useammin kuin ennen: näyttelyitä on määrällisesti paljon ja ne onnistuvat teemoiltaan puhuttelemaan ihmisiä. Myös monipuoliset näyttelyihin liittyvät palvelut kuten opastukset, työpajat, luennot ja keskustelutilaisuudet vetävät kävijöitä museoon ja räätälöidyillä lähestymiskulmilla tavoitetaan uusia yleisöjä. Kun Ateneumin taideaiheista keskustelusarjaa vetää juontaja Ronja Salmi, joka kutsuu vieraakseen Instagram-vaikuttaja Taika Mannilan ja humoristisen Töölön sipsimuseon perustaneen Fedja Kamarin, tavoitetaan mitä luultavimmin nuoria kaupunkilaisia. Vaihtoehtoisia näkökulmia etsiville on tarjolla esimerkiksi Queer-opastuksia Valokuvataiteen museossa ja Taidekoti Kirpilässä.


Räätälöidyillä lähestymiskulmilla tavoitetaan uusia yleisöjä.

Taidemuseoiden monimuotoistuvaa tarjontaa osataan nykyään myös markkinoida kohdennetusti. Niille, joille museot ovat tuttuja, herätteen puuttuminen on suurin syy siihen, ettei museoissa tule käytyä useammin.

Taidemuseoiden käyntimäärien lisäämiseen ja kävijäkunnan monipuolistamisen taustalla on pitkäjänteinen työ. Museoihin on syntynyt kokonaan uusia ammattiryhmiä pohtimaan, kuinka museot tavoittaisivat yleisöjä ja parantaisivat käyntikokemusta: museopedagogit pohtivat yleisökohtaamista ja Kansallisgalleriassa on jopa tätä nykyä yhteisömanageri, joka selvittää asiakkaiden toiveita ja kiinnostuksen kohteita.

Visuaalinen aika suosii kuvataidetta

Vuosituhannen alussa pohdittiin, kuinka taidemuseot pystyvät vastaamaan kasvavaan yhteisöllisten kokemusten kaipuuseen. Visuaaliset sosiaaliset mediat tarjoavat nykyään keinon: julkaisemalla kuvan itsestään Yayoi Kusaman In Infinity -näyttelyssä oli mahdollista liittää itsensä osaksi yhteistä kaupunkikulttuurikokemusta.

Kävijöiden sosiaaliseen mediaan lataamat kuvat toimivat myös markkinointina taidemuseoille. Kun Instagram täyttyi keväällä Hrafnhildur Arnardóttir eli Shoplifterin näyttelyn psykedeelisistä sateenkaaren väreissä leijuvista hiuksista, heräsi monella hinku päästä näkemään ne paikan päällä.

Framen Laura Boxberg arvioikin, että kuvataidekenttä hyötyy merkittävästi visuaalisuuteen keskittyvästä ajasta. Visuaalisuus on suurelle yleisölle ymmärrettävä ja helposti haltuun otettava kieli, jonka kautta hahmottaa maailmaa.

 

Kesällä 2019 järjestetty nykytaidetapahtuma Rauma triennale levittäytyi museon lisäksi Tarvontorin kauppakeskukseen. Kuva: Titus Verhe

Näin Jenny ja Antti Wihurin rahasto edistää kuvataiteen saavutettavuutta

Taidekokoelma Rovaniemellä yleisön nähtävänä

Rovaniemen taidemuseolle lahjoitettu yleisölle esillä oleva Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelma on yksi Suomen suurimmista nykytaidekokoelmista. Nykyään yli 3200 teosta käsittävä kokoelma kattaa aikajänteen 1950-­luvulta nykypäivään ja sisältää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita ja videoita. Kokoelmaa täydennetään vuosittain 30­–50 nykytaideteoksen verran.

Alueellinen kummitoiminta luo liikkumavaraa museoille

Kuvataiteen alueellinen kummitoiminta on Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 2017 aloittama uusi kuvataiteen tukimuoto. Sen tarkoitus on elävöittää kuvataidetoimintaa eri puolilla Suomea tarjoamalla museoille mahdollisuus uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella ja kysyä museoväeltä, millaisen hankkeen toteuttamisesta he unelmoivat.

Kuvataiteen alueellisen kummitoiminnan pilottiversioon valittiin Rauman taidemuseo ja Joensuun taidemuseo ONNI. Rauman taidemuseo sai 50 000 euroa Rauma Triennalen toteuttamiseen ja Joensuun taidemuseo ONNI 100 000 euroa Näky&Täky -hankkeeseen.

Wihuri-päivä madaltaa kynnystä tutustua museoon

Jenny ja Antti Wihurin rahasto järjestää vuosittain Kansallisgallerian kanssa Wihuri-päivän, jolloin säätiö tarjoaa kaikille vapaan pääsyn Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoihin. Vuonna 2018 Wihuri-päivä keräsi Kansallisgallerian historian suurimman käyntimäärän, yli 19 000 museokäyntiä päivän aikana.

Tapahtuman tarkoituksena on madaltaa kynnystä kurkistaa museoon ja kannustaa ihmisiä tutustumaan tiloihin ennakkoluulottomasti. Mielestämme taiteen ei tarvitse olla pelottavaa tai ryppyotsaista – museoon voi tulla Wihuri-päivänä vaikka mietiskelemään, rakastumaan, vihastumaan, tylsistymään, lukemaan, ihailemaan arkkitehtuuria tai katsomaan Suomen taideaarteita.

Tänä vuonna Wihuri-päivää vietetään keskiviikkona 16. lokakuuta 2019.

LUE LISÄÄ AIHEESTA