juttu

23.8.2023

Terminaattorista söpöihin robottikissoihin

Junhua Zhu tutkii väitöskirjassaan tekoälyyn liittyvää eettistä keskustelua Kiinassa. Hän näkee perustavanlaatuisia eroja siinä, kuinka Euroopassa ja Kiinassa suhtaudutaan teknologian uhkiin ja mahdollisuuksiin.

Julkinen keskustelu tekoälyn kansainvälisestä kehityksestä muotoutuu usein tarinaksi suurvaltojen kilpajuoksusta. Selvää on, että jos Kiina ja Yhdysvallat kilvoittelevat tekoälyn herruudesta, Eurooppa on jo jäänyt kehityksessä selvästi jälkeen.

Väitöskirjatutkija Junhua Zhu haluaisi viedä keskustelua uuteen suuntaan. Erityisesti Zhuta kiinnostaa tekoälyn etiikka ja siihen liittyvä sääntely, joka on vielä täysin lapsenkengissä.

”Varsinkin Chat GPT:n jälkeen kilpajuoksuasetelma erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä tuntuu vain voimistuvan. Huoleni on, että alan etiikkaan liittyvät kysymykset jäävät tässä narratiivissa jalkoihin”, Zhu sanoo.

Tekoälyn etiikkaan liittyviä kysymyksiä riittää: Miten algoritmit vaikuttavat esimerkiksi ääriajatteluun? Kuinka avoimia tekoälyä hyödyntävien sovellusten pitäisi olla käyttäjistään keräämästä tiedosta? Tai: voiko tekoäly jopa kääntyä ihmistä vastaan?

Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa väitöskirjaansa tekevän Zhun tutkimuksessa painopisteenä on tekoälyn etiikka Kiinassa. Kiinasta mielenkiintoisen tutkimuskohteen tekee tietenkin jo se, että valtio on tekoälyn mahtimaa, jonka tekemiset ohjaavat vahvasti myös alan kansainvälisiä kehityssuuntia.

”Ja vaikka Kiinan tekoälykehityksestä ollaan kiinnostuneita lännessä, kiinalaisesta tekoälyn etiikan näkemyksistä ja käytännön ratkaisuista on täällä vielä hyvin vähän tutkimustietoa”, Zhu sanoo.

Ainakin osasyynä on kielimuuri. Vaikka Kiinassa on tehty alan tekoälyyn liittyvää tutkimusta, kiinaa osaamattomien tutkijoiden on ollut lähes mahdotonta hyödyntää sitä.

Skandaaleja ja uhkakuvien ennakointia

Kiinassa kasvaneella Zhulla onkin työssään uniikki näkymä siihen, miten Kiinassa käytävä tekoälykeskustelu vertautuu esimerkiksi Euroopan vastaaviin keskusteluihin.

Zhu on aktiivisesti mukana eurooppalaisissa tekoälyn tutkimusverkostoissa – väitöskirjaopintojensa aikana hän on esimerkiksi ollut vierailevana väitöskirjatutkijana Kööpenhaminan ja Oxfordin yliopistoissa, ja työskennellyt eurooppalaisissa tutkimushankkeissa. Osana tutkimustaan hän haastattelee Kiinassa toimivia tekoälytutkijoita ja -kehittäjiä eettisistä kysymyksistä ja haasteista, joita he kohtaavat työssään.

”Tällä hetkellä Kiinalla, Euroopalla ja Yhdysvalloilla on keskenään hyvin erilainen lähestymistapa tekoälyn sääntelyyn”, Zhu toteaa.

Yhdysvalloissa valtio on jättäytynyt taka-alalle ja olettaa alan sääntelevän itse itseään. Kiinassa ja Euroopassa julkinen sektori on ottanut vahvemman roolin eettisessä keskustelussa – mutta Zhun mukaan melko eri syistä.

Hieman yleistäen Euroopassa keskustelussa ja alan sääntelyssä näkyy vahva yksilön ja yksityisyyden suojan kunnioitus sekä niihin liittyvien uhkakuvien ennakointi. Se kuvastuu esimerkiksi GDPR-lyhenteellä tunnetussa EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa, jonka myötä henkilöllä on oikeus tarkistaa hänestä tallennettuja tietoja sekä saada tieto siitä, miten henkilötiedot on kerätty ja miten niitä käsitellään. GDPR on monella mittarilla ainutlaatuinen askel ihmisten tietoturvan kehittämisessä, tosin joidenkin kriitikkojen mielestä liiankin tiukka ja rajoittava.

Kiinassa valtio ei oikeastaan Zhun mukaan haluaisi puuttua liikaa tekoäly-yritysten toimintaan.

”Käytännössä sen on kuitenkin ollut pakko reagoida erilaisiin tekoälyyn liittyviin skandaaleihin ja niistä seuranneeseen yleiseen paheksuntaan.”


Lännessä Chat GPT-kielimalliin liitetään suuria eksistentiaalisia kysymyksiä ja uhkia – Kiinassa monen suurin huolenaihe tuntuu olevan se, voiko tekoäly viedä heidän työnsä.

Kiinan tekoälyskandaalit ovat Zhun mukaan liittyneet muun muassa aggressiiviseen kasvojentunnistukseen, tekoälyn avulla tehtäviin petoksiin ja syrjiviin algoritmeihin.

Paljon huomiota ovat herättäneet esimerkiksi tapaukset, jossa ruokalähettipalvelun algoritmit vaativat kuljettajia toimittamaan ruokia tietyssä ajassa sakon uhalla. Paineen alla kuljettajat ottivat liikaa riskejä ja rikkoivat liikennesääntöjä, mikä johti vakaviin onnettomuuksiin. Ihmiset olivat niin vihaisia, että valtio määräsi lopulta lähettipalveluyrityksen kehittämään uuden, turvallisemman algoritmin kuljettajilleen.

Kulttuurinen kuvasto ohjaa

Skandaaleista huolimatta tekoäly liitetään Zhun mukaan Kiinassa ennen kaikkea sen positiivisiin talousvaikutuksiin.

Zhun mukaan taustalla on perustavanlaatuinen ero siinä, miten Kiinassa ja Euroopassa suhtaudutaan teknologiaan. Lännessä näkökulma on usein selvästi kriittisempi ja pessimistisempi. Pelko koneita kohtaan näkyy myös kulttuurisessa kuvastossa, kuten klassikkoasemaan nousseessa Terminaattori-elokuvassa, jossa koneet ovat ottaneet vallan ihmisistä.

”Kiinassa taas ihmiset ovat kasvaneet supersöpöjen ja avuliaiden robottikissojen kanssa. Siellä usko teknologian tuomiin etuihin on syvällä – ja se näkyy myös tekoälykeskustelussa”, Zhu tiivistää.

Erot näkyvät Zhun mielestä hyvin esimerkiksi Chat GPT:n ympärillä tapahtuvassa julkisessa keskustelussa. Lännessä kielimalliin liitetään suuria eksistentiaalisia kysymyksiä ja uhkia – Kiinassa monen suurin huolenaihe tuntuu olevan se, voiko tekoäly viedä heidän työnsä.

”Varsinkin Euroopassa keskustelussa näkyy suuri huoli siitä, säilyvätkö ihmiset itsenäisinä ja vapaina toimijoina tulevaisuudessa.”

Sääntelyssä tarvitaan yhteistyötä

Vaikka suhtautuminen tekoälyyn on Euroopassa epäilevämpää kuin Kiinassa, monet kysymykset ovat jaettuja. Zhun Kiinassa tekemissä haastatteluissa on hänen mukaansa noussut selvästi esille se, että kansalaiset haluaisivat lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta tekoälyn kehitykseen. Tällä hetkellä tekoälysovellusten eettisiin ongelmiin herätään usein jälkijunassa.

Avoimuuden ja sääntelyn kehittämiseksi tarvittaisiin Zhun mielestä ennen kaikkea vahvaa julkista sektoria. Voi kuitenkin perustellusti kysyä, onko valtioilla enää lihaksia hallita teknologian suuyrityksiä, jotka ovat vuosia kasvattaneet valtaansa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa teknojäteillä on niin paljon lobbausvoimaa, että siellä hallituksen vaikutusvalta on hyvin rajallinen, Zhu toteaa. Kiinassa hallitus taas on ehkä liiankin voimakas, ja saattaa asettaa valtion edun kansalaisten edun edelle.

”Euroopan unioni sijoittuu tässä jonnekin Kiinan ja Yhdysvaltojen välimaastoon. EU:ssa saadaan luultavasti pian läpi ensimmäinen tekoälyn käyttöä koskeva laki, mikä on tärkeä askel.”

Zhu toivoo, että maailman ensimmäinen kattava tekoälylaki laajenisi jollain aikavälillä myös EU:n ulkopuolelle. Tämänhetkinen poliittisesti latautunut maailmantilanne ei kuitenkaan varsinaisesti edistä alan kansainvälistä yhteistyötä tai tekoälyn sääntelyn yhtenäistämistä.

”Jonkinlaisia kansainvälisiä ohjenuoria tekoälyn käyttöön on jo olemassa esimerkiksi YK:lla ja G7-mailla, mutta ne eivät ole sitovia. Eri maat ja suuret yhtiöt olisi tärkeä saada samaan neuvottelupöytään, mutta poliittiset jännitteet ja kilpajuoksuasetelma tekevät siitä melko vaikeaa.”

Junhua Zhulle on myönnetty apurahaa väitöskirjatyön tekemiseen vuoden 2021 ja 2022 apurahahauissa.

Teksti: Heini Huhtinen
Kuva: Jussi Vierimaa

LUE LISÄÄ