Viljan (vasemmalla) mielestä parasta Gutsy Go -viikossa oli ihmisten heittäytyminen. ”Oli kiva huomata, että sellaiset tyypit, joiden en ehkä olettanut innostuvan tästä, lähtivätkin mukaan isosti.” Viljan lisäksi kuvassa Sonja ja Emilia.

juttu

20.2.2024

Vähemmän hälyä ja pommeja, kiitos

Gutsy Go on menetelmä, jossa nuoret pääsevät vaikuttamaan suoraan havaitsemiinsa ongelmiin. Kysyimme toimintaan osallistuvilta kasiluokkalaisilta, mitä he haluaisivat muuttaa yhteiskunnassa.

Mikä suomalaisia kahdeksasluokkalaisia huolettaa juuri nyt?

Ainakin sota.

”Mietin paljon sitä, että näinkö näitä asioita maailmassa hoidetaan? Meille on opetettu, ettei muita saa satuttaa, mutta sitten joku hallitsija aloittaa sodan, ja ihmisten tappaminen onkin jollain tavalla ok”, 14-vuotias Vilja toteaa.

”On vaikea löytää sanoja sille, miten hullulta ja absurdilta se tuntuu.”

Samankaltaisia ajatuksia kuvailee myös 13-vuotias Väinö, joka kertoo lukevansa melko paljon uutisia. Hän korostaa, ettei tarkoita vain sotaa Ukrainassa, vaan levottomuuksia ja konflikteja kaikkialla maailmassa.

”Esimerkiksi nälänhätä voi johtua monesta eri asiasta, mutta sota on kiinni pelkästään ihmisten päätöksistä. Jos kaikki ihmiset päättäisivät niin, sotaa ei enää olisi”, hän sanoo.

14-vuotias Ines ja 13-vuotias Fiona ajattelevat sotien kertovan vallassa olevien ihmisten vinksahtaneisuudesta.

”Ei kai kukaan normaalisti lähde pommittamaan toista maata. Kyllä siinä on oltava moni asia tosi pielessä”, Fiona pohtii.

Väinön ryhmä houkutteli toimintaviikolla paikallisen pitserian tarjoamaan ilmaisia pitsoja, joita he veivät palvelutalon henkilökunnalle. Moni nimesi vieraille puhumisen viikon vaikeimmaksi asiaksi, mutta Väinöstä (toinen vasemmalta) se ei tuntunut hankalalta. ”En jännitä puhumista, siksi kaveritkin laittaa mut aina tilaamaan myös heille ravintoloissa.”

Vilja, Väinö, Ines ja Fiona käyvät yläastetta Sipoonlahden koulussa, jossa he osallistuvat Gutsy Go-toimintaviikkoon. Sen aikana ei ratkaista kansainvälisiä konflikteja, mutta nuoret kehittävät ja toteuttavat konkreettisia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin omassa elämänpiirissään.

Yksi ryhmä päättää toteuttaa aikuisille heijastinkampanjan, toinen järjestää piristyksen paikallisen palvelutalon työntekijöille ja kolmas haluaa valistaa lasten vanhempia sähkötupakoinnin eli vapettamisen vaaroista.

Nuorten mukaan juuri sähkötupakka on päihde, johon törmää tällä hetkellä paljon sosiaalisessa mediassa.

”Olen kuullut, että 7-vuotiaatkin saattavat vapettaa, kun se on monen mielestä niin cool. Sähkötupakkaa myydään alaikäisille usein Snäpissä, kun sieltä katoavista tarinoista ei jää todistusaineistoa”, Ines kertoo.

Vastalääkettä stressiin

Yksi toimintaviikon aikana paljon puhuttava aihe on uupumus. Ryhmä, johon myös Vilja kuuluu, haluaa puuttua ihmisten kokemaan stressiin. Pohdinnan jälkeen toteutustavaksi muodostuu tuntemattomille ihmisille tarjottavat ”antistressaavat” testit ja kyselyt. Niissä pääsee muun muassa kirjoittamaan mahdollisimman huonon sähköpostin. Palkinnoksi osallistujat saivat stressivapaan lahjan, eli paperiin käärityn kiven.

Yksi ryhmistä haluaa tarjota palvelutalon asukkaalle parturikäynnin.

”Meille tuli mieleen ihan typeriä ideoita mutta sitten mietimme, että ehkä niille nauraminen voi olla ihan hyvä vastalääke stressiin. Saa luvan kanssa tehdä asiat vähän sinne päin”, Vilja kuvailee.

Vilja miettii aihetta paljon myös omassa elämässään. Hän harrastaa teatteria ja tietää haluavansa yläasteen jälkeen Kallion lukioon. Se stressaa ajoittain, sillä joidenkin päättötodistuksen keskiarvoon vaikuttavien aineiden opetus päättyy jo kasiluokalla. Yläasteella koulupäivät ovat usein pitkiä, ja niiden jälkeen energia ei välttämättä riitä enää kavereiden näkemiseen.

”Välillä mietin, että uuvun aika helposti. Miten jaksan suorittaa kaikki aineet, jotta pääsen haluamaani lukioon?”

Musiikki on iso osa Fionan (vasemmalla) ja Ineksen elämää. Fiona soittaa pianoa, Ines selloa, ja molemmat myös kuuntelevat paljon musiikkia. ”Ilman musiikkia en pärjäisi”, Ines sanoo.

Myös Väinö haluaisi peruskoulun jälkeen ”hyvään” lukioon ja myöntää sen aiheuttavan paineita. Koulun lisäksi hän treenaa korista viisi kertaa viikossa, ja rentoutuu katsomalla Netflixiä tai pelaamalla videopelejä.

Koulussa haastavaa on Väinön mukaan erityisesti usein korkealle nouseva melutaso. Se väsyttää ja aiheuttaa päänsärkyä.

”Äitini tuli tänne kerran pariksi tunniksi ja sanoi, että sillekin tuli tosi kipeä pää. Eli sellaisia terveisiä päättäjille, että vähemmän hälyä kouluihin, kiitos!”

14-vuotiaan Otson ryhmä halusi Gutsy Go -viikon aikana puuttua ihmisten kokemiin suorituspaineisiin. ”Vaikeinta on mennä puhumaan vieraille ihmisille, eli yritän pysyä siitä kaukana. Mutta kun ihmiset on suostuneet meidän testeihin, siitä tulee kyllä tosi hyvä fiilis joka kerta”, hän kuvailee.

Hölmötkin ideat ansaitsevat tulla kuulluksi

Vilja, Ines ja Fiona ovat kaikki sitä mieltä, että nuorten mielenterveyden ongelmia ei oteta tarpeeksi vakavasti. Ineksellä ja Fionalla on molemmilla kokemuksia siitä, että kun yrittää kertoa vaikeista asioista, niitä ei haluta kuulla tai ottaa vakavasti.

”Usein kuulee, että miksi et kerro asioista – mutta sitten jos yrittää puhua, tuntuu ettei ketään kiinnosta. Tai suhtaudutaan vakaviin aiheisiin vaan vitsinä tai sarkastisesti”, Fiona kuvailee.

”Toivon, että jos kerron läheiselle ongelmista, niin se henkilö osaisi kuunnella ja oikeasti yrittää ymmärtää, mistä on kyse”, jatkaa Ines.

Nuoret toivovat, että heidän ajatuksiaan ylipäätään kuunneltaisiin enemmän yhteiskunnassa. Neuvo aikuisille on: älkää lytätkö nuorten ideoita, vaikka ne kuulostaisivat vähän hölmöiltä.

”Usein tuntuu siltä, että meiltä odotetaan aika paljon, ja samaan aikaan kuitenkin vähätellään”, Vilja sanoo.

Teksti: Heini Huhtinen
Kuvat: Miikka Pirinen

Wihurin rahasto on ollut tukemassa Gutsy Go -toimintaa vuodesta 2017 alkaen. Vuonna 2023 rahasto myönsi 120 000 euron jatkorahoituksen toiminnan valtakunnallistamiseen.

Mistä kyse?

  • Gutsy Go on media-ammattilaisten ja pedagogien yhdessä nuorten kanssa kehittämä menetelmä, joka antaa nuorille työkalut tehdä hyvää omissa yhteisöissään.
  • Menetelmä voitti vuonna 2017 säätiöiden Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun, joka etsi ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamiseksi.
  • Gutsy Go pohjautuu tutkimuksista tuttuun havaintoon: toimiessaan muiden hyväksi ihmisen oma hyvinvointi vahvistuu.
  • Menetelmässä koko yläkoululaisten ikäluokka kehittää ratkaisuja oman kaupunkinsa ongelmiin. Teoista kuvatut videot julkaistaan paikallisissa ensi-illoissa ja sosiaalisessa mediassa inspiraatioksi muille.
  • Toimintaviikkoihin on osallistunut jo yli 5 000 nuorta Suomessa, Virossa ja Latviassa.

LUE LISÄÄ