uutinen

15.5.2020

Vuosikertomus 2019 on julkaistu

Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuosikertomus johdattaa lukijan säätiön vuoteen 2019. Julkaisemme alla säätiön asiamiehen Arto Mäenmaan alkusanat. Vuosikertomuksen näköisversion pääset lukemaan täältä.

“Kun vuosi 2019 otti ensimmäisiä askeliaan, olivat osakekurssit hetkellisesti romahtaneet lähes kymmenen vuoden nousun jälkeen. Julkaisimme säätiön verkkosivuilla artikkelin, jossa kerroimme, miten maailmantalouden tuulet vaikuttavat Jenny ja Antti Wihurin rahaston kykyyn jakaa apurahoja. Vastasimme, etteivät lyhyellä tähtäimellä juurikaan.

Järjestimme apurahahaun tavalliseen tapaan toukokuussa, kartutimme vuoden aikana Rovaniemen taidemuseoon lahjoitettua Jenny ja Antti Wihuri rahaston taidekokoelmaa, lähetimme kutsutaiteilijoita pohjoiseen ja jatkoimme pitkäaikaisimman hankkeemme, biolääketieteen tutkimusta tekevän Wihurin tutkimuslaitoksen rahoittamista.

Vuonna 2019 teimme myös monia uusia asioita. Jenny ja Antti Wihurin rahasto lähti mukaan kolmeen suureen hankkeeseen, jossa säätiöt yhdistivät voimansa rahoittaakseen yhdessä isompia uusia kokonaisuuksia. Olimme mukana Itä-Suomen yliopiston vesitutkimushankkeessa, data- ja taloustieteen professuurilahjoituksessa Helsinki Graduate School of Economicsiin ja Erätauko-säätiön perustamisessa. Vuoden aikana tuimme tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa yhteensä 12,6 miljoonalla eurolla.

Kirjoittaessani tätä keväällä 2020 elää Suomi, kuten koko muukin maailma, poikkeusoloissa maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi. Pandemia on järkyttänyt yhteiskuntaamme perustavanlaatuisesti ja nyt tuntuvat vuoden takaiset huolet vaatimattomilta. Myös osa vuoden 2019 apurahansaajiemme hankkeista on vaakalaudalla pandemian vuoksi. Niistä moni toteutuu toisessa muodossa kuin on alunperin suunniteltu tai myöhempänä ajankohtana ja osa ei valitettavasti ehkä ollenkaan.

Erityisesti kaksi vuonna 2019 apurahaa saanutta hanketta nousee ajankohtaiseen valoon tänä eriskummallisena aikana. Tiedekeskus Heureka valmistelee vuodelle 2021 luonnonkatastrofeja ja resilienssiä käsittelevää näyttelyä. Resilienssillä tarkoitetaan yksilöiden ja yhteisöjen kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä sekä palautua niistä – käytännössä siis taitoja, joiden pikakurssille yhteiskuntamme on joutunut koronaviruspandemian myötä. Visuaalisesti vahvan, immersiivisen ja osallistavan näyttelyn ohelle tuotetaan tapahtumia ja oppimateriaaleja. Luonnonkatastrofit ja resilienssi -ohjelman tavoitteena on kertoa yleisölle, miksi ja miten ääri-ilmiöt yleistyvät, miten kriisiytymiseen johtaviin kehityskulkuihin voi vaikuttaa ja miten haavoittuvuuksia voidaan tunnistaa etukäteen. Hankkeen perusajatuksena on, että resilienssiä voi ja tulee kehittää.

Viruspandemian hillitseminen ja negatiivisten seurausten lieventäminen on vaatinut ja vaatii myös jatkossa täysin uudenlaista tapaa katsoa totuttuja prosesseja, kuten terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja julkisen talouden lainalaisuuksia. Vastaavaa ”toisin katsomisen ja tekemisen taitoa” tutkii Laura Berger, joka tarkastelee väitöskirjan jälkeisessä tutkimuksessaan, miten ja millaisin periaattein 1940-luvun jälleenrakennus organisoitiin rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta. Berger kertoo tutkimuksestaan tämän vuosikertomuksen sivulla 22.

Asiamies Arto Mäenmaa

Säätiöillä on tärkeä rooli yhteiskuntaa tasapainottavina instituutioina. Ne täydentävät julkista rahoitusta ja tuovat moniäänisyyttä suomalaisen tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan kentälle. Kriisioloissakaan tämä perustehtävä ei muutu.

Talouden romahduksia on nähty säätiön 77-vuotisen historian aikana lukemattomia – oman urani aikana on menty läpi muun muassa 90-luvun lamasta ja vuoden 2008 finanssikriisistä. Kuten moni muukin säätiö, myös Jenny ja Antti Wihurin rahasto pyrkii pitämään tukensa vakaalla tasolla kriiseistä huolimatta. Kun sijoitusomaisuuden tuottoa ei jaeta aivan kokonaan ulos joka vuosi, tasapainotetaan kerätyillä puskureilla aikoja, jolloin sijoitukset eivät ehkä tuotakaan hyvin. Sellainen aika on käsillä nyt.

Pystymme ehkä vuoden päästä arvioimaan, millaisissa kantimissa ovat suomalainen tiede- ja kulttuurikenttä sekä kolmas sektori niitä kohtuuttoman paljon ravistelleen kriisin jälkeen ja mikä on säätiöiden rooli yhteiskunnan jälleenrakentamisessa. Olemme kuitenkin osaltamme varautuneet siihen, että seisomme täällä apurahanhakijoita varten myös ensi vuonna.”

Löydät vuosikertomuksen näköisversion täältä.

LUE LISÄÄ