Wihurin rahasto jakoi palkintoja – Susanna Pettersson, Martti Hetemäki, Aino Havukainen, Sami Toivonen ja Tiina Sonninen palkittiin

Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi 9. lokakuuta 2021 neljä palkintoa. Filosofian tohtori Susanna Pettersson ja valtiotieteiden tohtori Martti Hetemäki saivat kunniapalkinnot. Tunnustuspalkinnon saivat Tatu ja Patu -kirjasarjan luojat Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Kädentaitopalkinto myönnettiin konservaattori Tiina Sonniselle. Palkinnot ovat paitsi kunnianosoituksia niiden saajille myös huomionosoituksia heidän edustamilleen aloille.

Kunniapalkinto – Susanna Pettersson

30 000 euroa

Filosofian tohtori, dosentti Susanna Pettersson (s. 1965) on kulkenut urallaan pitkän tien museo-oppaasta monipuolisen museotyön kautta johtajaksi ja arvostetuksi kehittäjäksi. Pettersson kasvoi kodissa, jossa kannustettiin lukemiseen ja ajatteluun.

Vuonna 1992 Pettersson aloitti työt Valtion taidemuseossa, jossa ehti kahdeksantoista vuoden aikana toimia museopedagogisen yksikön amanuenssina ja intendenttinä sekä taidemuseoalan kehittämisyksikön erikoissuunnittelijana ja kehitysjohtajana.

Vuonna 2008 Pettersson väitteli tohtoriksi taidehistoriasta Helsingin yliopistossa. Sen jälkeen hän on toiminut muun muassa Alvar Aalto -säätiön ja Alvar Aalto -museon johtajana, Suomen Lontoon-instituutin johtajana, Ateneumin johtajana ja elokuusta 2018 Tukholmassa sijaitsevan Nationalmuseumin pääjohtajana.

Pettersson on antanut kasvonsa nykyhetken yleisölähtöiselle museotyölle ja ollut vahvasti muokkaamassa ja päivittämässä kuvaa museoista: Petterssonin käsissä museot näyttäytyvät dynaamisina ja elävinä, monialaista asiantuntemusta organisoivina taidelaitoksina. Lisäksi hän on nostanut keskusteluun museoiden talouteen liittyviä teemoja ja puhuu johtamisen merkityksestä kulttuurilaitoksissa.

Pettersson on puhunut myös paljon museoiden yhteiskunnallisesta roolista: ne eivät ole koskaan neutraaleja toimijoita, vaan vallan, valintojen ja politiikan ilmentymiä, vaikka mitä muuta yritettäisiin väittää. Vuonna 2017 Pettersson tekikin rohkean liikkeen ja päätti esittää Ateneumin julkisivussa EGSin teoksen Europe’s Greatest Shame #11 (2017), tekstillä Refugees Welcome.

Operatiivisen museonjohtajan työn ohella Pettersson on toiminut esimerkkinä akateemisen uran vahvasta tuesta museoammattilaisen työssä. Tutkijana ja kirjoittajana hän on erikoistunut museoalaan ja sen historiaan – erityisesti museoiden ammatillisen kehittämisen näkökulmasta erikoistuen yleisöjen kohtaamisen ja tavoittamisen kysymyksiin. Petterssonin itsensä mukaan hän viihtyy akateemisessa maailmassa, koska se on alue, jossa tapahtuu uutta ajattelua ja jolla uteliaisuus viihtyy parhaiten. Oman akateemisen uransa edistämisen lisäksi Pettersson on päässyt kehittämään yliopistojen tulevaisuutta roolissaan Aalto-yliopiston hallituksen varapuheenjohtajana.

Kunniapalkinto myönnettiin museoalan monipuolisesta kehittämisestä ja kiinnostavasta yhteiskunnallisesta ajattelusta.

Kunniapalkinto – Martti Hetemäki

30 000 euroa

Valtiotieteiden tohtori Martti Hetemäki (s. 1955) on tehnyt koko uransa valtiovarainministeriössä. Ensimmäisen työpaikkansa harjoittelijana hän sai jo vuonna 1981. Kaksi vuotta myöhemmin Hetemäki sai tutkijan paikan ja keskittyi työssään etenkin taloudellisten mallien rakentamiseen. Vuonna 1989 Sixten Korkman tuli kansantalousosaston johtajaksi, huomasi Hetemäen kyvyt ja pyysi häntä vaativampiin tehtäviin.

Hetemäki toimi finanssineuvoksena vuodesta 1994 vuoteen 1995 ja kansantalousosaston osastopäällikkönä 1995–2003. Alivaltiosihteerinä vuosina 2003–2013 toimineella Hetemäellä oli ratkaiseva rooli muun muassa sairaanhoitajien työtaistelun selvittämisessä vuonna 2007. Hetemäestä tuli valtiovarainministerin kansliapäällikkö vuonna 2013. Hetemäellä on ollut kiistaton vaikutus suomalaiseen pitkän linjan talouspolitiikkaan. Hän on toiminut olennaisessa roolissa lukuisissa talouspolitiikan valmistelutehtävissä ja ennen kaikkea valjastanut osaamisensa kulloisenkin hallituksen tarpeisiin.

Hetemäen kautta kansliapäällikkönä jatkettiin kaikkiaan kolmesti – viimeisin pidennys johtui koronatilanteen hoitamisesta ja jatkui kesäkuuhun 2020 saakka. Huhtikuussa 2020 Hetemäki nimitettiin myös johtamaan työryhmää, joka valmisteli nopealla aikataululla suunnitelmaa Suomen tieksi ulos koronakriisistä ja toimenpiteet jälkihoitoa varten. Nykyään Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessorina toimiva Hetemäki on analyyttinen, laajasti lukenut ja käytännön talouspolitiikkaa monipuolisesti ymmärtävä entinen virkamies ja nykyinen tutkija, joka edelleen paneutuu, perehtyy ja pohtii mahdollisia ratkaisuja kansantalouden kiperiin kysymyksiin.

Kunniapalkinto myönnettiin työstä suomalaisen talouden ja hyvinvoinnin tulevaisuuden hyväksi.

Tunnustuspalkinto – Aino Havukainen ja Sami Toivonen

20 000 euroa

Lastenkirjailija-kuvittajat Aino Havukainen ja Sami Toivonen tunnetaan Tatu ja Patu -kirjoista. Ne ovat sukupolvikokemus, pian myös ylisukupolvinen elämys kuten Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu tai Tove Janssonin muumit. Ensimmäiset Tatu ja Patu -fanit nimittäin lukevat pian lapsuutensa lempikirjoja omille lapsilleen.

Sarjan ensimmäinen kirja, Tatu ja Patu Helsingissä, ilmestyi 2003. Isopäiset, oudot muualta tulleet veljekset näkevät kaupungin tarkemmin kuin siellä ikänsä asuneet. Outolasta kotoisin oleville Tatulle ja Patulle arkisetkin asiat näyttäytyvät uudessa valossa. He kohtaavat ennakkoluulottomasti maailman ja sen ilmiöt, ihmettelevät, hupsuttelevat, hölmöilevät, mutta eivät koskaan pilkkaa. Koukuttavien kertomusten vauhdin hurmassa opitaan uusia asioita muun muassa ruokailusta, joulusta, aakkosista, matkustamisesta ja kesäleiristä. Veljekset ovat reippaan uteliaita samaistumiskohteita eri-ikäisille lukijoille sukupuolesta riippumatta. Kirjojen kuva-aukeamien yksityiskohdissa riittää tutkittavaa.

Tatuja ja Patu -kirjoja on ilmestynyt kaikkiaan yli toistakymmentä kappaletta ja käännösoikeuksia on myyty 21 maahan. Vuonna 2007 Tatun ja Patun Suomi voitti Finlandia Junior -palkinnon ja löysi tiensä moneen joulupakettiin. Hahmojen maailma levittäytyy kirjoja laajemmaksi: he ovat nousseet teatterin lavalle ja heidät on nähty elokuvassa. Oheistuotteiden kirjo on laaja.

Kirjoillaan Havukainen ja Toivonen haluavat antaa mukavan ja nauruntäyteisen lukuhetken aikuiselle ja lapselle sekä antaa syötteitä mahdolliseen myöhempään keskusteluun. Siksi mukana saa olla vaikeitakin teemoja ja sanoja, eikä kaikkea tarvitse heti ymmärtääkään. Maailmaa ei haluta suodattaa särmättömäksi ja kulmattomaksi, vaan lapsen uteliaisuuteen luotetaan.

Tatu ja Patu -lastenkirjat ovat omasta ajastamme ammentavia klassikkoja, joiden äärellä kasvaa tiedonjanoisia lukijoita. Havukainen ja Toivonen ovat kehittäneet Tatun ja Patun maailmaa sitä mukaa, kun maailma on ympärillä muuttunut – kirjoillaan he pyrkivät muuttamaan sitä aktiivisesti itsekin.

Tunnustuspalkinto myönnettiin ennakkoluulottomasta ja innostavasta työstä suomalaisen lastenkulttuurin hyväksi.

Kädentaitopalkinto – Tiina Sonninen

10 000 euroa

Filosofian maisteri Tiina Sonninen valmistui vuonna 2010 Jyväskylän yliopistosta. Taidehistorian pro gradu -työssään hän tutki 1930-luvun modernistisen arkkitehtuurin värejä. Rakennuskonservaattoriksi hän oli valmistunut jo 1987 Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta ja paneutunut kalkkimaalauksiin ja niiden tekniikoihin. Konservoinnin jatko-opintoja Sonninen suoritti Itävallassa ja Italiassa. Parhaillaan työ alla on Suomen keskiaikaisten kirkkojen seinämaalausten materiaali- ja maalaustekniikkoihin keskittyvä väitöskirjatutkimus Helsingin yliopistossa.

Kolmenkymmenenviiden vuoden kokemus on nostanut Tiina Sonnisen alansa arvostetuksi asiantuntijaksi, jolla on laaja kansainvälinen konservoinnin ammattilaisten ja tutkijakollegojen verkosto. Hän on jakanut asiantuntemustaan esitelmöitsijänä sekä kirjoittanut alan kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin. Niissä hän on muun muassa pohtinut, mitä haasteita ilmastonmuutos asettaa historiallisille rakennuksille ja niiden kunnon seurannalle. Sonninen on hoitanut luottamustehtäviä kansainvälisissä järjestöissä ja muun muassa Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunnassa.

Sonnisen konservointitaitoja on tarvittu lukuisissa historiallisissa arvorakennuksissa. Erityisesti voisi mainita Porvoon tuomiokirkon samoin kuin Ulvilan ja Siuntion sekä Ahvenanmaan Getan ja Lemlandin keskiaikaisten kirkkojen konservointityöt. Sonnisen osaamista on tarvittu myös Turun linnan, Eduskuntatalon, Helsingin yliopiston päärakennuksen, Kansallismuseon, Kansallisteatterin, Ateneum-rakennuksen, Helsingin päärautatieaseman ja ravintola Kappelin rakennuskonservointitöissä.

Kädentaitopalkinto myönnettiin työstä suomalaisen rakennusperinnön säilyttämiseksi ja tiedon välittämiseksi seuraavalle konservaattorisukupolvelle