Kuva: Eero Suikki, Poikilo-museot

juttu

21.2.2022

Kouvolasta kasvaa pelitaiteen pääkaupunki

Kouvolan taidemuseo Poikilo tutustuttaa yleisöä pelitaiteeseen ja kannustaa ammattitaiteilijoita pohtimaan, miten he voisivat hyödyntää pelillisyyttä omassa työskentelyssään.

Pelit ja pelillistäminen leviävät yhä laajemmalle yhteiskunnan osa-alueisiin. Videopelejä pelataan jo nuoresta iästä lähtien, mutta myös kouluun, asiointipalveluihin ja työelämään lisätään pelillisiä elementtejä.

Samaan aikaan pelitaide on hiljalleen vakiintumassa osaksi taidekenttää. Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto avasi apurahahaun pelitaiteelle muutama vuosi sitten ja samoihin aikoihin Taiteen edistämiskeskus valitsi ensimmäisen pelitaiteen läänintaiteilijan. Toisaalta kaikista museojärjestelmistä ei vielä löydy luokitusta pelitaiteelle.

Kouvolan Poikilo-museoiden johtaja Anu Kasnion mukaan pelitaiteen määrittely on vielä kesken. Kasnio on sukeltanut viime aikoina syvälle pelitaiteen maailmaan kehittäessään näyttely- ja yleisötyösisältöjä taidemuseolle.

”Pelitaide mielletään usein digitaaliseksi, mutta sen ei tarvitse olla sitä”, Kasnio sanoo.

Yhtenä esimerkkinä ei-digitaalisesta pelitaiteesta Kasnio mainitsee Mike Pohjolan romaanin Sinä vuonna 1918, jossa lukija saa itse valita, kenen hahmon tarinaa seuraa. Pelitaiteessa muotoa tärkeämpää onkin teoksen vuorovaikutteisuus.

”Tärkeintä on, että teoksen kokija tekee oman osuutensa”, Kasnio kiteyttää.


”Pelitaide mielletään usein digitaaliseksi, mutta sen ei tarvitse olla sitä”

Kouvolasta pelitaiteen pääkaupunki

Kouvolasta ollaan tekemässä pelitaiteen pääkaupunkia yhdessä kaupungin, museon, Taiteen edistämiskeskuksen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Kouvolan ammattiopiston voimin. Vuosina 2022 ja 2023 pelitaidetta esitellään tapahtumien, näyttelyiden, oppilaitosyhteistyön, yleisöluentojen ja kilpailujen kautta.

Kun Poikilo taidemuseo vuonna 2021 valittiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston kuvataiteen alueellisen kummitoiminnan ohjelmaan, halusi museo käyttää tarjotun rahoituksen kehittääkseen ohjelmistoa jo suunnitteilla olleen pelitaiteen näyttelyn ympärille. Wihurin rahaston tuella toteutetaan muun muassa yleisöluentosarja, jossa käsitellään pelejä ja pelillisyyttä ilmiönä, pelejä taidemuotona, niiden yhteiskunnallista vaikutusta sekä pelien tekemistä itseilmaisuna, harrastuksena ja ammattina.

Syyskuussa aukeava näyttely esittelee ihmistä, yhteiskuntaa ja maailmankaikkeutta kummastelevia ja kommentoivia pelejä sekä elämyksellisesti vahvoja, kokeilevia ja viihteellisiäkin teoksia. Digitaalisten pelien rinnalla nähdään myös fyysisiä installaatioita ja lautapeleiksi rakennettuja kannanottoja.

Alueellisen kummitoiminnan rahoituksen turvin museo järjestää syksyllä pelitaiteen työpajoja ammattitaiteilijoille. Työpajoissa hahmotellaan pelitaiteen asiantuntijoiden ohjauksessa, miten taiteilijat voisivat hyödyntää pelillisyyttä omassa taiteessaan. Yhtenä asiantuntijoista toimii pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppainen.

Museonjohtaja Anu Kasnion mukaan tarkoituksena on, että työpajoissa syntyy teosaihioita, joita voidaan työstää eteenpäin keväällä 2023. Museo pyrkii auttamaan työpajoihin osallistuvia kuvataiteilijoita löytämään tarvittavat resurssit teoksien valmistamiseen: tarvitaanko teoksen edistämiseen esimerkiksi koodaajaa tai jonkin toisen alan taiteilijaa, esimerkiksi muusikkoa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, työpajoista syntyy julkisia pelitaideteoksia, joita voidaan mahdollisesti sijoittaa tuleviin rakennushankkeisiin ympäri Kouvolaa. Yksi mahdollinen paikka pelitaiteen teokselle on suunnitteluvaiheessa oleva Kuusankosken yhtenäiskoulu.

Kummimuseot pääsevät suunnittelemaan unelmiensa museoprojektia

Vaikka Kouvola on muuttotappioinen kaupunki, joka on kärsinyt paperiteollisuuden rakennemuutoksesta, on kaupungin kulttuurielämä varsin aktiivista. Ammattimaisesti hoidetun museon, teatterin ja sinfoniaorkesterin lisäksi 80 000 asukkaan kaupungista löytyy muun muassa puoliammatillista teatteritoimintaa, kesäteattereita ja eläväinen kevyen musiikin kenttä.

”Kouvolassa on mielenkiintoinen kulttuurielämä, jonka soisi saavan huomiota muuallakin Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.”

Poikilo-museoiden taidemuseon näyttelyt vaihtuvat kolme kertaa vuodessa. Kasnion mukaan tavoitteena on tarjota vuoden aikana jotain paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostavaa.

”Alueellisen kummitoiminnan rahoitus on tunnustus Poikilo-museoille kiinnostavasta taidemuseotyöstä. Toivomme, että rahaston tukema pelitaiteen hanke on lähtölaukaus jollekin suuremmalle.”

Kuvataiteen alueellinen kummitoiminta on Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 2017 aloittama kuvataiteen tukimuoto. Sen tarkoituksena on elävöittää kuvataidetoimintaa eri puolilla Suomea tarjoamalla museoille mahdollisuus uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella.

Alueelliseen kummitoimintaan ei voi hakea, vaan säätiö lähestyy museoita itse. Säätiö käy läpi museon sekä alueen tarpeita ja toiveita avoimen ideoinnin kautta. Vuonna 2021 ohjelman kolmannelle kierrokselle valittiin Poikilo-museoiden lisäksi Taide- ja museokeskus Sinkka Keravalla.

LUE LISÄÄ